HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 12/2002 1(8)

KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA

6.11.2002

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokous

Kokousaika Keskiviikko 6.11.2002 klo 16.15

Kokouspaikka Aleksanterin teatteri, Bulevardi 23-27, 00180 Helsinki

Käsiteltävät asiat: (kaupunginkirjasto)

1 Päätösvaltaisuuden toteaminen

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

3 Kaupunginkirjastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

4 Kaupunginkirjaston tarjous laitoskirjastopalvelujen järjestämisestä

eräillä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimialoilla

5 Rikhardinkadun kirjaston urakoiden tilaaminen

6 Opetusministeriön päätöksiä

Päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

Pöytäkirjantarkastajien valinta

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen jäsenet Tanja Remes (varalla Hanna Fontana) ja Reiska Laine (varalla Riitta Kaukonen).

Kirjastotoimen johtaja

Kaupunginkirjastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja on tarkastanut kirjastotoimen johtajan ja kirjastotoimen apulaisjohtajien päätösluettelot ajalta 28.9.2002 - 4.10.2002.

Päätösluettelot pidetään yleisön nähtävänä kaupunginkirjaston hallinnon kirjaamossa, Rautatieläisenkatu 8, päätöksen tekemisestä seuraavan viikon tiistaina tai, jos silloin on pyhä, sitä edeltävänä arkipäivänä.

Ehdotus Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä tiedoksi, ettei

puheenjohtaja ole esittänyt kirjastotoimen johtajan tai kirjastotoimen apulaisjohtajien päätöksiä ajalta 28.9.2002 - 4.10.2002 otettavaksi lautakunnan käsittelyyn.

Kaupunginkirjaston tarjous laitoskirjastopalvelujen järjestämisestä eräillä helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin toimialoilla

Esittelijä Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopistollinen keskussairaalaliitto (HYKS) tekivät 24.2.1969 sopimuksen laitoskirjastotoiminnan aloittamisesta HYKS:ssä 1.7.1969. Laitoskirjastotoimintaa järjestettiin em. sopimuksen perusteella Meilahden sairaala-alueella ja Psykiatrian klinikalla. Sopimukseen liitettiin 28.2.1984 Töölön sairaala. Vuonna 1993 toteutetun valtionosuusuudistuksen johdosta edellä mainittua sopimusta muutettiin kustannusten uudelleen jaon osalta 10.12.1992. Vuodesta 1993 lukien HYKS on maksanut Helsingin kaupunginkirjastolle laitoskirjastotoiminnasta aiheutuneet kulut hyväksytyn sopimuksen mukaisessa laajuudessa. Sopimukseen sisältyi korvaus HYKS:in tiloissa työskentelevän kirjastohenkilökunnan palkkamenoista sivukuluineen, kirjastoaineiston hankintamenot sekä tarvike-, palvelu- ym. kulut.

Helsingin yliopistollinen keskussairaala on luovuttanut laitoskirjastotoimintaa varten asianmukaiset huonetilat valoineen ja lämpöineen sekä huolehtinut tilojen siivouksesta ja kirjojen kuljettamisesta sairaala-alueen ulkopuolella oleville klinikoille. Nämä palvelut HUS on järjestänyt veloituksetta.

Sopimusta uudistettiin seuraavan kerran tammikuussa 2000, kun sen piiriin lisättiin Kätilöopiston, Auroran, Hesperian ja Marian sairaalat. Sopimus sisältää Helsingin kaupunginkirjastolle laitoskirjastotoiminnan järjestämisestä aiheutuneiden, edellä mainittujen välittömien kulujen lisäksi yleiskuluja. Näistä laskutettiin 360 400 euroa vuonna 2001. Sopimusehtojen mukaan kummallakin osapuolella on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja on 18.6.2002 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut irtisanovansa Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesken tehdyn laitoskirjastotoimintaa koskevan sopimuksen päättymään 1.1.2003. Perusteluna sopimuksen irtisanomiselle on esitetty tiukentunut taloudellinen tilanne. Kirjeessä todetaan, että Helsingin alueella sijaitsevien HUS:n sairaaloiden toimialajohtajat voivat tämän jälkeen neuvotella ja sopia, missä laajuudessa ja minkälaisin ehdoin laitoskirjastopalveluja edelleen hankitaan Helsingin kaupunginkirjastolta.

Neuvottelujen pohjaksi Helsingin kaupunginkirjasto esitti syyskuussa 2002 kustannusarvion laitoskirjastopalveluiden järjestämisestä Lastensairaalassa, Naistensairaalan riskisynnyttäjien osastolla, eräillä sisätautien osastoilla ja Psykiatrian toimialalla. Kustannusarvio sisälsi toiminnan järjestämisestä aiheutuvat kahden henkilön palkkauskustannukset ja aineiston hankintakulut, yhteensä 70 000 euroa. Tämän kustannusarvion perusteella kaupunginkirjasto järjestää kirjastopalveluja edellä mainituilla toimialoilla yhteensä kahdeksan työpäivää viikossa. Psykiatrian toimialaa lukuun ottamatta muut toimialat ovat kireän taloudellisen tilanteen vuoksi suhtautuneet torjuvasti laitoskirjastopalvelujen ostoon.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on kokouksessaan 22.10.2002 valtuuttanut kaupunginkirjaston valmistelemaan HUS:n hallitukselle esityksen kirjastopalvelujen osittaisesta säilyttämisestä. Lautakunta pitää erityisen tärkeänä kirjastopalvelujen saatavuutta Psykiatrian klinikalla ja Lastensairaalassa.

Helsingin kaupunginkirjasto on tarkistanut aikaisemmin esittämäänsä kustannusarviota ja tarjoaa edellä esitetyn ohella vaihtoehtoisena laitoskirjastopalveluja vain Lastensairaalassa ja Psykiatrian toimialalla yhteishintaan 32 900 euroa, josta Lastensairaalan osuus on 16 700 euroa ja Psykiatrian toimialan osuus 16 200 euroa. Tarjous sisältää yhteensä neljä viikkotyöpäivää, kaksi kummallakin toimialalla sekä aineiston hankintakulut. Tarjoukset ovat voimassa 15.12.2002 saakka.

Kaupunginkirjasto tarjoutuu toimittamaan laitoskirjastopalveluja kiintein hinnoin, ainoastaan elinkustannusindeksillä vuosittain tarkistettuna. Palvelujen järjestäminen edellyttää, että HUS antaa edelleen kirjaston käyttöön veloituksetta asianmukaiset tilat ja puhelimen käyttöoikeuden sekä huolehtii tilojen siivouksesta.

./. Tarjoukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Laitoskirjastotoiminnan lopettaminen kokonaan merkitsisi kulttuuritarjonnan loppumista lähes täydellisesti henkilöiltä, jotka joutuvat olemaan sairaalassa pitkiäkin aikoja, ja aiheuttaisi lapsille ja erityisesti psykiatrisille potilaille syrjäytymisvaaran.

Ehdotus Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee esittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitukselle hyväksyttäväksi kaksi vaihtoehtoista tarjousta, joista

1) 70 000 euron suuruinen tarjous sisältää laitoskirjastopalvelujen järjestämisen Lastensairaalassa, Naisten sairaalan riskisynnyttäjien osastolla, eräillä sisätautien osastoilla ja Psykiatrian toimialalla ja

2) 32 900 euron suuruinen tarjous sisältää laitoskirjastopalvelujen järjestämisen Lastensairaalassa ja Psykiatrian toimialalla.

Samalla lautakunta päättänee oikeuttaa kirjastotoimen johtajan valmistelemaan ja allekirjoittamaan mahdollisen sopimuksen.

Kirje Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitukselle.

(Ritva Pesonen, puh. 31085510,Jorma Huttunen, puh. 31085211)

Rikhardinkadun kirjaston urakoiden tilaaminen

Esittelijä Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi Rikhardinkadun kirjaston lukusalisiiven peruskorjauksen 31.1.2001 päivätyn hankesuunnitelman 7.11.2001. Kirjastorakennuksen laajuus on 4250 brm² ja 2818 hym². Peruskorjauksessa kirjaston laajuus ei muutu. Korjaus- ja muutostyöt tehdään pääasiassa n. 830 brm²:n alueella kirjastotalon lukusalisiivessä. Pieniä kunnostustöitä joudutaan tekemään myös rakennuksen aiemmin saneeratussa osassa. Perusparannuksen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio oli 4,0 Mmk (672 751,71 euroa) (alv 0 %) ja 4,9 Mmk (824 120,84 euroa) (alv 22 %). Rakennusvirastossa luonnossuunnitelmista laskettu kustannusarvio oli 672 000 euroa (alv 0 %) ja 816 000 euroa (alv 22 %) laskettuna hankesuunnitelman hintatasossa. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on hyväksynyt perusparannuksen luonnossuunnitelmat 19.9.2002.

Kaupunginkirjasto on tilannut hankkeen rakennuttamisen rakennusvirastolta. Rakennuttaja on tilannut muutos- ja korjaustyön arkkitehtuurisuunnittelun HKR:n arkkitehtuuriosastolta. Hankkeen työpiirustukset ovat nyt valmistuneet. Kaupunginmuseo on valvonut rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen perusparannuksen suunnittelua. Koska rakennuksessa on otettava historialliset suojelunäkökohdat huomioon ja hankkeen urakkarajat eivät ole helposti määriteltävissä, on lähdetty siitä, että hanke on edullisinta toteuttaa kaupungin omana työnä, kuten kirjaston pääosan saneerauskin vuosina 1986 – 1988 tehtiin. HKR-Tekniikan edustaja on ollut mukana suunnitteluryhmässä. HKR-Tekniikan Talonrakennusyksikön kanssa on neuvoteltu urakkasopimus. Hankkeen työpiirustuksista laskettu kustannusarvio on 651 200 euroa (alv 0 %) ja 790 000 euroa (alv 22 %) laskettuna hankesuunnitelman hintatasossa.

Perusparannustyö on tarkoitus käynnistää marraskuun 2002 viimeisellä viikolla. Rakennustyöt vaativat kirjaston sulkemisen. Kirjasto suljetaan remontoitavien alueiden tyhjentämistä varten 11.11.2002. Korjaustöiden on tarkoitus valmistua toukokuussa 2003.

Hankesuunnitelman hyväksyminen viivästyi hankesuunnitelmassa esitetystä aikataulusta kaupungin rakennushankkeiden käsittely- ja päättämismenettelyn muutoksen vuoksi. Perusparannuksen aloittaminen on viivästynyt noin puoli vuotta. Hankkeelle on varattu rahoitusta kirjastotoimen vuoden 2002 talousarvioon 620 000 euroa. Vuoden 2003 talousarvioon on esitetty 36 000 euroa. Ennen vuotta 2002 hankkeeseen on käytetty 14 000 euroa. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tulee anomaan vuoden 2002 loppuun mennessä ylitysoikeutta vuoden 2003 talousarvioon siirtynyttä rahoitustarvetta vastaavasti.

Ehdotus Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee oikeuttaa kaupunginkirjaston tilaamaan Rikhardinkadun kirjaston perusparannustyön urakat rakennusvirastolta lisä- ja muutostyövarauksineen kokonaishintaan 573 830 euroa (alv 0 %), ja 700 073 euroa

(alv 22 %).

Pöytäkirjanote HKR-Rakennuttajalle (Ari Lyytikäinen) ja tarkastusvirastolle.

(Hanna Aaltonen, puh. 31085502)

Opetusministeriön päätöksiä

Esittelijä Opetusministeriö on ilmoittanut kirjeessään 11.10.2002, että se ei ole voinut myöntää rahoitusta Rikhardinkadun kirjaston rakennushankkeeseen määrärahavaltuuden riittämättömyyden vuoksi. Hanke ei ole sisältynyt opetusministeriön vahvistamaan yleisten kirjastojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan 2002 – 2005.

Samassa kirjeessä opetusministeriö ilmoittaa, että se ei ole voinut myöntää rahoitusta myöskään Arabianrannan kirjaston ja pääkirjaston musiikkiosaston varustamishankkeisiin, koska ne eivät ole rahoituslain 635/1998 31 §:n mukaisia perustamishankkeita.

Päätökseen tyytymättömällä kirjaston ylläpitäjällä on oikeus tehdä opetusministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Ehdotus Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä tiedoksi opetusministeriön kirjeen ja päätöksen olla myöntämättä rahoitusta Rikhardinkadun kirjaston rakennushankkeeseen sekä Arabian-

rannan kirjaston ja pääkirjaston musiikkiosaston varustamishankkeisiin.

(Hanna Aaltonen, puh. 31085502)

Käsiteltävät asiat: (kulttuuriasiainkeskus)

1 Kaupunginhallituksen päätöksiä

2 Helsingin ruotsinkielisten kulttuuripalvelut

3 Produktioavustukset

4 Muut mahdolliset asiat

5 Tämän kokouksen päätökset

1

Kaupunginhallituksen päätöksiä

1 Khs 7.10.2002/ 1267 §: päätti pitää vuoden 2002 viimeisen kokouksensa maanantaina 16.12.2002 kello 16.00 ja vuoden ensimmäisen kokouksen tiistaina 7.1.2003 kello 16.00.

2 Khs 14.10.2002/ 1302 §: päätti vahvistaa kaikkien hallintokuntien noudatettavaksi seuraavat periaatteet kiinteistöjen, mainospaikkojen ja vastaavien luovutuksissa ulkopuolisille:

1. Ulkopuolisille luovuttamisessa on noudatettava seuraavia lainsäädännöstä johtuvia velvoitteita:

1.1 perustuslaissa taatut perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus ja hyvän hallinnon vaatimus

1.2 Euroopan Yhteisöjen valtion tukea koskevat säännökset

1.3 viranomaisten toiminnan julkisuus ja avoimuus sekä lainsäädännössä olevat salassapitoa ja vaitioloa koskevat säännökset

1.4 viranomaisen esteellisyyttä koskevat säännökset

2. Ulkopuolisille luovuttamisessa on lisäksi noudatettava seuraavia kaupungin sisäisiä periaatteita:

2.1 Luovutus on suunniteltava ja valmisteltava huolellisesti tarvittaessa yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.

2.2 Luovutusta valmisteltaessa kiinnitetään kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman mukaisesti huomiota mm. kaupungin palvelutarjonnan monipuolisuuteen ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja otetaan huomioon kaupungin asuntotuotanto-ohjelma ja teollisuuden aluekehittämisohjelma. Luovutuksen on tuettava kaupunkirakenteen kehittämisen kaavoituksellisia sekä julkista kaupunkitilaa ja yhdyskuntateknistä huoltoa koskevia tavoitteita.

2.3 Luovutuksessa sovelletaan tarjousmenettelyä (kilpailuttaminen), jos se on mahdollista. Kaikki luovutuksensaajan teknistä ja taloudellista suorituskykyä ja yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämistä koskevat vaatimukset sekä parhaan tarjouksen valintakriteerit ilmoitetaan jo tarjouspyynnössä.

2.4 Ellei kilpailuttamista voida käyttää, varmistutaan käyvästä hinnasta esim. arviointilausunnolla tai vertailuhintojen avulla. Jos kyse on hallintokunnan toimialaan liittyvästä, avustuksen myöntämisen sisältävästä luovutuksesta, on luovutuksessa noudatettava etukäteen hyväksyttyjä avustuksen myöntämistä koskevia periaatteita.

2.5 Kaikki tarjoukset voidaan hylätä kaupungin edun niin vaatiessa. Hyvän hallintotavan mukaan asiasta on syytä mainita tarjouspyynnössä.

2.6 Luovutuksesta päätettäessä noudatetaan johtosääntöjen päätösvaltuuksia koskevia määräyksiä.

2.7 Tarvittaessa luovutuksensaajalta on vaadittava vakuus sopimuksen velvoitteiden täyttämisestä, käytettävä sopimussakkolauseketta tai asetettava luovutuksensaajalle vakuuttamisvelvollisuus.

2.8 Sopimuksen noudattamista on valvottava koko sopimuskauden ajan ja sopimusrikkomuksista on reklamoitava ajallaan.

2.9 Luovutusta koskevaan sopimukseen on otettava maininta, jonka mukaan sopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja että sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. Välimiesmenettelyä koskevaan lausekkeeseen on sisällytettävä ehto, jonka mukaan sopijapuolen vaatimuksesta erimielisyys käsitellään välimiesoikeuden sijasta Helsingin käräjäoikeudessa.

Helsingin ruotsinkielisten kulttuuripalvelut

Suomenruotsalaisuus

Professori Erik Allardt kuvasi Helsingin suomenruotsalaisia kirjassaan ”Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta” vuonna 1981 seuraavasti:

”On väitetty, että Helsingin ruotsinkieliset eivät ole tyypillisiä suomenruotsalaisia: kaksikielisyys ja seka-avioliitot ovat täällä pikemmin sääntö kuin poikkeus. Tähän voidaan kuitenkin vastata, että tuskin on olemassa sellaista olentoa kuin tyypillinen ´suomenruotsalainen`. Tärkeää on se, että Helsingissä on ihmisiä, jotka eri tavoin ja eri asteisesti tuntevat olevansa suomenruotsalaisia ja joilla on käytettävissään erilaisten ruotsinkielisten instituutioiden verkosto”. Allardt pohdiskelee identiteettiä ja toteaa mm. että ihmisen sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti muodostuu suureksi osaksi niistä ryhmistä joihin hän tuntee yhteenkuuluvuutta.

Tilastoja

Helsingissä asuu 35 874 ruotsinkielistä (1.1.2002) eli pienen kaupungin verran. Tämä vastaa vajaata 7 %:ää koko Helsingin väestöstä.

Seuraavassa tarkastellaan eri kaupunginosien kielijakaumaa ja yllä mainittua ruotsinkielisten instituutioiden verkostoa, mistä se koostuu ja mitkä sen vahvimmat sekä sen heikoimmat lenkit ovat. Samalla tarkastellaan myös kulttuuriasiainkeskuksen roolia kokonaisuudessa. Ratkaistavaksi tulee, mitkä ovat kunnallisen hallinnon mahdolliset apuvälineet kun kysymyksessä ovat kielellinen ja kulttuurinen tasa-arvo. Selvityksen taustamateriaalina on käytetty eri peruspiiri-karttoja sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastotietoja.

Kartasta (liite 1) näkee selvästi, että ruotsinkielisillä on ollut taipumus

./. hakeutua tietyille alueille ja etsiytyä sellaisiin kaupunginosiin joissa heillä on oma verkosto, kuten esimerkiksi lasten päivähoito ja koulu. Jo Helsingin 1870-luvulla tehdyt ensimmäiset väestölaskennat osoittivat, että ruotsinkieliset muodostivat huomattavan väestöosan kaupungin keskustassa. Kartasta näkyy, että tämä pitää edelleen paikkansa.

Kun muuttoliike keskustasta esikaupunkeihin alkoi Helsingissä noin 40 vuotta sitten, ruotsinkielisten osuus kasvoi ennen kaikkea Munkkiniemessä, Haagassa, Kaarelassa ja Lauttasaaressa. Suuntaus kumuloitui, kun ruotsinkielinen väestö hakeutui sellaisiin kaupunginosiin, joissa oli muitakin ruotsinkielisiä. Sama kehityssuunta on ollut havaittavissa myös muutamissa itäisissä kaupunginosissa. Vuosaari ja Mellunkylä ovat osaa vanhaa Helsingin pitäjää (Helsinge socken), jolle oli ominaista ennen toista maailman-sotaa vahva ruotsinkielinen maanviljelijä ja -kalastajaväestö. Näillä alueilla, kaakkoisessa ja itäisessä suurpiirissä asuu lähes 8 000 ja pohjoisessa ja koillisessa suurpiirissä asuu yhteensä vain n. 4 000 ruotsinkielistä (liite 2).

./.

Ruotsinkielisten instituutioiden verkosto

Ruotsin kielen säilyminen turvataan parhaiten instituutioiden avulla. Monessa yhteydessä on tultu siihen johtopäätökseen, että ruotsin kielen säilymisen takeet ovat institutionaalisella tasolla.

Ruotsinkielisiä yhdistävä sosiaalinen ja kielellinen verkosto koostuu kouluista, kulttuurilaitoksista, sanomalehdistä, tv- ja radiokanavista, seurakunnista ja yhdistyksistä jne.

Koulujen merkitystä Helsingin ruotsinkielisille on painotettu monessa yhteydessä. Kouluaika on useimmille ruotsinkielisille elämän ruotsinkielisin kausi. Koulu on enemmän kuin oppilaitos, se on tärkeä kokoontumispaikka, vanhempainillat, koulun päättäjäiset ja muut koulujuhlat ovat myös vanhemmille säännöllisesti toistuvia ruotsinkielisiä tapaamisia.

Helsingissä toimii 17 ruotsinkielistä ala-asteen koulua, 5 ylä-asteen koulua, 4 lukiota, yksi iltalukio ja kaksi erityiskoulua. Kartasta (liite 3)

./. näkee että koulujen verkosto on maantieteellisesti harva ja monien oppilaiden koulumatkat ovat pitkiä.

Helsingissä on 33 ruotsinkielistä kunnallista päiväkotia, 11 pienryhmäpäiväkotia sekä 16 sellaista yksityistä päiväkotia, joiden kanssa kaupunki tekee yhteistyötä. Myös päiväkotien merkitys koko perheen ”ruotsinkielisenä kulttuuripesänä” on suuri.

Helsingin ruotsinkielisiin kulttuuri- instituutioihin kuuluvat teatterit kuten Svenska Teatern, Lilla Teatern, Dianascenen (= Unga teatern ja Klockriketeatern), Viirus sekä lisäksi muutamat vapaat ryhmät kuten Mars, Sirius, O-zon, Stjärnfall ja Skunkteatern. Brages musikskola 450 oppilaineen on kaupungin ainoa ruotsinkielinen musiikkikoulu. Brages musikskola toimii Töölössä kuten myös Viirus teatteri. Kaikki muut yllämainitut teatterit sijaitsevat keskustassa.

Esikaupunkialueilla toimii Vuosaaressa ruotsinkielinen monitoimitalo Nordsjö Rastis, joka tarjoaa alueen lapsiperheille säännöllisesti teatteria, tanssiesityksiä ja konsertteja. Annantalossa, lasten ja nuorten taidekeskuksessa annetaan taideopetusta sekä suomen- että ruotsinkielellä. Teatteriesityksiä sekä yleisötapahtumia tarjotaan molemmilla kielillä. Kulttuuriasiainkeskuksen muissa alueellisissa kulttuurikeskuksissa; Stoassa, Malmitalossa ja Kanneltalossa on pyritty järjestämään ruotsinkielistä ohjelmaa mutta yleisömäärät ovat jääneet vähäisiksi.

Kaupungin muista kulttuuripalveluista mainittakoon kirjastot joissa varsinkin pääkirjasto, Rikhardinkadun, Töölön, Lauttasaaren, Munkkiniemen ja Itäkeskuksen kirjastot tarjoavat muita kirjastoja enemmän ruotsinkielistä kirjallisuutta. Nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa toimii yli 30 nuorisotaloa tai pistettä (eli jokaisessa kaupunginosassa), kun taas ruotsinkielisiä pisteitä on vain neljä ja ne sijaitsevat keskustassa, Lauttasaaressa, Kaarelassa sekä Vuosaaren Rastiksessa. Ruotsinkielistä nuorisotoimintaa on siis hyvin niukasti. Aikuisten työväenopisto Arbis toimii sekä Töölössä että Itäkeskuksessa.

Helsingin ruotsinkielistä sosiaalista kontaktiverkostoa ylläpitävät myös yli 250 eri yhdistystä ja puolen tusinaa seurakuntaa. Esimerkiksi Brages musikskola kuuluu Föreningen Brage- yhdistykseen, jolla on mm. teatteri, kuoro - ja kansanmusiikkitoimintaa. Brage, kuten suurin osa muista yhdistyksistä ja kuoroista, toimii keskustassa.

Keskeisiä elementtejä suomenruotsalaisessa kulttuurissa ovat myös omat tv- ja radiokanavat FST, ja Radio Vega sekä mm. suomenruotsalaista kulttuuria eri tavoin tukeva Svenska kulturfonden.

Palvelujen katvealueet

Suurin osa ruotsinkielisistä kulttuuripalveluista on keskittynyt keskustaan ja läntisiin kaupunginosiin, koska enemmistö kaupungin ruotsinkielisistä asuu näillä alueilla.

Varsinkin pohjoisessa ja koillisessa suurpiirissä löytyy Tapanilan kaltaisia ruotsinkielisiä saarekkeita jossa tosin on ala-asteen koulu ja päiväkoti mutta ei muita kulttuuripalveluja. Sama koskee jossain määrin itäistä suurpiiriä lukuun ottamatta Vuosaarta, jossa on ruotsinkielinen monitoimitalo Nordsjö Rastis.

Pohjois-Helsingissä asuu n. 14 % pääkaupunkiseudun ruotsinkielisestä väestöstä ja alueelle kaivataan lisää ruotsinkielisiä kulttuuripalveluita. Vuonna 2001 käynnistettiin yksityisaloitteesta Norra Helsingfors -projekti, jonka myötä puolipäiväinen ohjelmasihteeri koordinoi Pohjois-Helsingissä vapaa-ajantoimintaa. Alueelle kaivataan myös lisää lastenkulttuuria ja enemmän yhteistyötä muiden kulttuurikeskusten kanssa.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Kulttuuriasiankeskuksen palveluksessa toimii uusi ruotsinkielinen kulttuurisihteeri (Nina Gran), joka aloitti työnsä 1.9.2002. Oman infrastruktuurin puuttuessa hän tulee työssään verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä kulttuuriasiainkeskuksen omien alueellisten keskusten ja kaupungin muiden hallintokuntien kuten nuorisoasiainkeskuksen ja kirjaston kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös päiväkodit, koulut sekä ruotsinkieliset kulttuuri-instituutiot ja yhdistykset.

Yhä suureneva osa ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista tulee kaksikielisistä kodeista, joissa perheen yhteinen kieli on suomi. Suomenruotsalaisen identiteetin syntymiseksi ja säilymiseksi ruotsinkielisten kulttuurin tavoitettavuutta tulee tarkastella läpi erilaisten ikävaiheiden.

1) Ikäluokka alle 12-vuotiaat

Lastenkulttuuria tulee tarjota lasten lähiympäristössä, kouluissa, päiväkodeissa tai kulttuuriasiainkeskuksen alueellisissa kulttuurikeskuksissa. Kulttuurikeskuksissa tulisi tarjota säännöllisiä kulttuuripalveluja myös ruotsin kielellä etenkin lapsille (koulujen ja päiväkotien kautta) ja perheille. Tavoitteena on, että jokaiselle ruotsinkieliselle peruskoululaiselle tarjotaan mahdollisuus osallistua 5x2 taideopetukseen joko Annantalossa tai kulken alueellisessa kulttuurikeskuksessa.

Pohjois-Helsingin kulttuuripalvelujen vahvistamiseksi tutkitaan Brages Musikskolanin mahdollisuuksia siirtää opetusta osittain Pohjois-Helsinkiin. Pohjois-Helsingissä vahvistetaan myös kulttuuriasiankeskuksen omia taidekasvatuspalveluja.

2) 12- 18 vuotiaat (yläaste ja lukio)

Nuorten liikkuvuus on lapsia suurempi, joten toimintaa voidaan keskittää hyvien yhteyksien päähän. Tämän ikäluokan kannalta ruotsinkielisten nuorten kulttuuritalo Sandelsin merkitys tulee olemaan keskeinen. Brages musikskolanin ja Lönkanin ympärille on syntynyt dynaamista nuorisokulttuuria. Koulut ovat hakeneet ennakkoluulottomasti uusia toimintamuotoja, jotka ovat houkutelleet mukaan paljon uusia ryhmiä. Nuorisoasiainkeskus tulee hankkeeseen mukaan.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on hyväksynyt (1999) Sandelsin yhteydessä toteutettavan vuokratilahankkeen, johon sisältyy kulttuuriasiankeskuksen ja Brages musikskolan käyttöön varatut tilat (700 m², harjoitustilat ja salit). Hanke on tänä syksynä hyväksytty kaavassa ja joulukuussa ratkaistaan arkkitehtuurikilpailu talosta, joka tulee sijaitsemaan Sandelsin - ja Runeberginkadun kulmassa, Tölö gymnasium- skolan pihalla. Sandelsin rakentaminen käynnistyy näillä näkymin 2003 ja talo otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön syksyllä vuonna 2004.

3) Aikuiset

Aikuisilla on käytössään koko kaupungin aiemmin esiteltyjen, ruotsinkielisten kulttuuri-instituutioiden palvelut.

Kulttuuriasiainkeskuksen tuorein yhteistyöprojekti on Lasipalatsissa sijaitsevan kulttuurikahvila Luckanin kulttuuriareena, joka avaa ovensa tammikuussa 2003. Hanke toteutetaan yhteistyössä Svenska Kulturfondenin kanssa. Kahvilasta tulee aikuisten kohtaamispaikka teemapäivineen, kulttuurifoorumeineen sekä esityksineen. Ohjelmatarjonta kattaa koko skaalan ja keskeisesti sijaitseva kulttuurikahvila palvelee koko kaupungin asiakkaita. Toimintavastuu kuuluu kulttuuriasiainkeskukselle (ruotsinkielisen kulttuurisihteeri).

Lopuksi

Vähemmistöasema herkistää usein taiteelle. Suomenruotsalaisilla on perinteisesti ollut rikas, omintakeinen kulttuuri. Tämä maailma, esim. vahva kirjailijakenttä, on ollut kiinnostava, eksoottinenkin lisä kantaruotsalaiseen kulttuuriin. Pienemmän kielimuurin vuoksi suomenruotsalaiset ovat olleet ”eurooppalaisen ajan hermolla” ja tuoneet Suomeen vaikutteita eurooppalaisen taiteen ihanteista.

Ruotsinkielisten pienentynyt osuus kaupungin väestöstä ilmenee tilastosta selvästi. Kun vuonna 1870 yli puolet (57%) helsinkiläisistä oli ruotsinkielisiä niin vuonna1979 vain joka kymmenes helsinkiläinen oli ilmoittanut ruotsin äidinkielekseen. Koko kaupungin väkiluku oli silloin 474 000 josta ruotsinkielisiä oli 47 000. Kuten aikaisemmin todettiin Helsingissä asuu nykyään 35 874 ruotsinkielistä. Jos halutaan katkaista tämä kehityssuunta ja pitää pääkaupunki myös tulevaisuudessa kaksikielisenä, tulee olla tietoinen siitä, että ruotsinkielisten kulttuuripalvelujen ja ruotsinkielisten verkoston ylläpitämiseen liittyy tavallista enemmän suunnittelutyötä ja ponnistelua.

Ehdotus: Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä yllä olevat tavoitteet ruotsinkielisen kulttuurin kehittämiselle Helsingissä.

(Marie-Louise Blåfield 169 3238, Nina Gran 169 3592,

Paiju Tyrväinen 169 3591)

Produktioavustukset

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla on produktioavustuksiin jaettavanaan 20 139 euroa.

Ehdotus: Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee myöntää produktio-avustuksia liitteenä olevan jakoehdotuksen mukaisesti.

./.

Tiedoksi oikaisuvaatimusohjeineen anojille, kulttuuriasiainkeskuksen kirjanpitoon, rahatoimistolle ja tarkastusvirastolle.

Muut mahdolliset asiat

Tämän kokouksen päätökset

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset saadaan panna täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.