KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA

KAUPUNGINKIRJASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Kklk

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja on tarkastanut kaupunginkirjaston viranhaltijoiden päätösluettelot ajalta 31.10.2006 – 13.11.2006.

Päätösluettelot pidetään yleisön nähtävänä kaupunginkirjaston hallinnon kirjaamossa, Rautatieläisenkatu 8, päätöksen tekemisestä seuraavan viikon tiistaina, tai jos silloin on pyhä, sitä edeltävänä arkipäivänä.

EHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä tiedoksi, ettei puheenjohtaja ole esittänyt kaupunginkirjaston viranhaltijoiden päätöksiä ajalta 31.10.2006 – 13.11.2006 otettavaksi lautakunnan käsittelyyn.

Lisätiedot:
Vilkko-Hämäläinen Marja-Liisa, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin 3108 5503

VUODEN 2006 TALOUSARVION TOTEUTUMISTA KOSKEVA 4. ENNUSTE

Kklk

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti talousarvion toteutumisennuste laaditaan vuonna 2006 neljännesvuosittain. Virastot ja laitokset tekevät ennusteet käyttötaloudesta, sisäisistä eristä ja investointikohdista. Talousarvion toteutumisennusteessa ennustetaan myös kaikkien talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen.

Virastojen ja laitosten on raportoitava ympäristöasioista lauta- tai johtokunnalle toteutumisennusteiden yhteydessä syksyllä 2006, toimintakertomuksessaan ja erikseen ympäristökeskukselle kaupungin ympäristöraportin laatimisesta annettavien ohjeiden mukaisesti.

Koska ennusteita käytetään kaupungin johdon päätöksenteossa, ennusteet on ehdottomasti laadittava ennusteajankohtana olemassa olevan parhaan mahdollisen tiedon perusteella. Ennusteita tullaan vertaamaan lopullisiin toteutumiin. Tilitoimen yksiköiden on lähetettävä ennusteen yhteydessä lyhyet sanalliset kommentit ennusteen olennaisista poikkeamista talousarvioon verrattuna ja muista ennusteeseen olennaisesti vaikuttavista seikoista. Virastojen ja laitosten on saatettava talousarvion toteutumisennuste myös lauta- tai johtokuntansa tietoon.

Talous- ja suunnittelukeskuksen 20.3.2006 antaman ohjeen mukaan vuoden 2006 toteutumisennusteiden on oltava talous- ja suunnittelukeskuksessa viimeistään:

- 1. ennuste 13.4. 2006 klo 16.00

- 2. ennuste 10.8.2006 klo 16.00

- 3. ennuste 12.10.2006 klo 16.00

- 4. ennuste 15.12. 2006 klo 16.00

Lokakuussa 2006 laaditun Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportin mukaan vuoden 2006 tuloslaskelman toimintakate, joka kuvaa käyttötalouden toteutumista, on toteutumassa 22,8 milj. euroa talousarviota heikompana, mutta 12,9 milj. euroa edellistä ennustetta parempana. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän 63 milj. euroa ja toimintatulojen 40,2 milj. euroa. Menojen ylitys selittyy sosiaali- ja terveystoimen ylityksestä, joka on yhteensä 65,2 milj. euroa. Vuosikatteen arvioidaan olevan 52,2 milj. euroa, mikä on 27,6 milj. euroa talousarviota ja 18,2 milj. euroa edellistä ennustetta parempi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan 28,9 milj. euroa talousarviota parempana. Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 20,6 milj. euroa alijäämäinen eli 93,6 milj. euroa talousarviota parempi.

Kaupunginkirjaston vuoden 2006 talousarviota on investointimenojen osalta muutettu siten, että irtaimen omaisuuden hankintoihin on myönnetty 450 000 euron ylitysoikeus. Ylitysoikeus käytetään kaupunginkirjaston tietotekniikkahankintoihin sekä kaluste- ja varustehankintoihin, lähinnä pääkirjaston perusparannushankkeen jälkeiseen kalustamiseen ja varustamiseen. Ylitysoikeus on myönnetty kaupunginvaltuustossa 23.1.2006. Perusteluina oli vastaavan suuruinen säästö vuoden 2005 talousarviossa.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on kokouksessaan 18.10.2006 esittänyt, että kaupunginkirjaston käyttötalousarviota korotettaisiin 610 000 eurolla ennakoitua suuremman ulkopuolisen rahoituksen kertymän ja henkilöstösivujen veloitusprosenttien nousun vuoksi.

Kaupunginkirjaston vuoden 2006 käyttötalousarvion määrärahoista, 29 288 000 eurosta, on lokakuun 2006 loppuun mennessä käytetty 24 044 816 euroa. Toteutumisprosentti on 82,1.

Talousarvion (2 819 000 euroa) mukaisia tuloja on kirjanpidon mukaan kertynyt 2 579 700 euroa. Toteutumisprosentti on 91,5.

Irtaimen omaisuuden hankintoihin osoitetuista määrärahoista

1, 8 miljoonasta eurosta on käytetty 982 364 euroa. Määrärahoja on osoitettu mm. itsepalvelua edistävien automaattien hankintaan, tietotekniikkahankintoihin, pääkirjaston remontin jälkeiseen kalustamiseen ja varustamiseen sekä kirjastojen kalusteiden ja varusteiden kuluneisuuden torjuntaan. Käytettävissä olevista määrärahoista lasketaan vuonna 2006 säästyvän 335 000 euroa. Tämän kokouksen toisen asiakohdan yhteydessä käsitellään vuonna 2006 säästyviä määrärahoja vastaavan ylitysoikeuden myöntäminen vuoden 2007 talousarvioon.

Kaupunginkirjaston käyttömenojen on vuoden neljännen ennusteen mukaan arvioitu olevan 29 898 000 euroa, mikä merkitsee anotun ylitysoikeuden, 610 000 euron, suuruista ylitystä. Tästä palkkojen ja palkkioiden osuus on 210 000 euroa ja henkilöstösivukulujen osuus 177 000 euroa. Osa anotusta ylityksestä kohdistuu Palvelujen ostot – sekä Aineet, tarvikkeet, tavarat -tiliryhmiin.

Käyttötuloennusteen on tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella laskettu olevan hieman yli 3 miljoonaa euroa.

Tilivuoden neljännen ennusteen mukaan kaupungin sisäisten erien on laskettu olevan käyttötulojen osalta 20 000 euroa ja käyttömenojen osalta 5,68 miljoonaa, mikä on 19 % kaikista käyttömenoista.

Investointimäärärahojen vähäisempi käyttö on otettu huomioon käyttöomaisuuden poistojen ennusteessa, joka alittaa talousarvion 70 000 eurolla.

Vuoden 2006 tammi - lokakuun kumulatiivinen lainaus on 8 071 333, mikä on 380 270 lainaa (-4,5 %) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Asiakaskäyntejä kertyi 5 337 814

tammi - lokakuussa, mikä merkitsee 206 639 (-3,7 %) kävijää vähemmän kuin tammi - lokakuussa 2005. Lainaus- ja asiakaskäyntilukujen laskuun ovat osittain vaikuttaneet pääkirjaston ja muutaman muun kirjaston sulkemiset.

Verkkokäyntejä on lokakuun 2006 loppuun mennessä kertynyt 5 089 083. Aukiolotuntikertymä lokakuun 2006 lopussa oli 78 137,5 tuntia.

Lainoja on ennustettu kertyvän 9,6 miljoonaa, kun talousarvioon on vahvistettu 10 miljoonaa. Asiakaskäyntien määrän on arvioitu jäävän 6,25 miljoonaan, kun tavoite on 7,0 miljoonaa. Verkkokäyntejä on laskettu kertyvän 6,15 miljoonaa, kun tavoitteeksi on asetettu 5,2 miljoonaa.

Kaupunginkirjaston sitovaksi tavoitteeksi on asetettu aukiolotuntien määrä, joka vuonna 2006 on 80 000 tuntia. Aukiolotuntitavoitetta on jouduttu parina viime vuotena pienentämään, koska kaupungin kireän taloustilanteen vuoksi määrärahoja on supistettu, mikä heijastuu myös käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin. Vuonna 2003 on kaupunginkirjastossa toteutettu 20 henkilöstövuotta vastaava säästö. Vuosina 2004 ja 2005 on henkilöstömenoja edelleen jouduttu vähentämään. Pääkirjaston sulkemisesta huolimatta aukiolotavoite tullaan ylittämään ja ennuste on 91 000 tuntia.

Kirjaston keskeinen, kierrätystä kuvaava ympäristöindikaattori on lainat. Tämän hetkisen ennusteen mukaan kaupunginkirjasto jää hieman alle tavoitteen. Kokoelman kiertoluvuksi on arvioitu 4,68, kun tavoitteena on 4,88. Uudelleen käyttöä/kierrätystä on myös toteutettu myymällä käytöstä poistettuja kirjoja. Kirjastojen poistokirjamyyntituloja lasketaan vuonna 2006 kertyvän noin 45 000 euroa, kun tavoite on 35 000 euroa. Ko. tuloja arvioidaan kertyvän pääkirjaston suljettuna pitämisestä huolimatta enemmän kuin oli arvioitu.

Kaupunginkirjaston sisäisesti vuokratut toimitilat ovat kaikki siirtyneet vuoden 2006 alusta Tilakeskuksen ylläpitoon ja isännöintiin, joten kirjasto raportoi enää vain sähköstä niiden toimitilojen osalta, joista kirjasto on tehnyt sähkösopimuksen. Euromääräisesti arvioituna sähkön käyttö kaupunginkirjaston sähkösopimuskohteissa näyttäisi jäävän alle arvion. Tähän osaltaan on vaikuttanut pääkirjaston pitäminen suljettuna vuoden aikana kahdeksan kuukautta.

Energian käytöstä, hankinnoista ja ympäristöasioita edistävistä, kirjastoissa järjestetyistä tapahtumista raportoidaan myöhemmin laajemmin, mm. ympäristökeskukselle maaliskuussa 2007 toimitettavassa raportissa ja toimintakertomuksen yhteydessä.

Toteutumisennuste on esityslistan tämän asian liitteenä.

EHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä kaupunginkirjaston vuoden 2006 neljännen toteutumisennusteen tiedoksi.

Kirje talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle

Lisätiedot:
Pesonen Ritva, talouspäällikkö, puhelin 3108 5510

LIITTEET	Liite 1	Talousarvion toteutumisennuste
	Liite 2	Käyttösuunnitelma lokakuu 2006

KAUPUNGINKIRJASTON VUODEN 2007 KÄYTTÖSUUNNITELMA

Kklk

Helsingin kaupunginvaltuusto on 15.11.2006 vahvistanut kaupungin talousarvion vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2007 - 2009. Helsingin toimintatulot kasvavat vuonna 2007 vuoden 2006 talousarvioon verrattuna 2,1 %. Toimintamenojen kasvu vastaavasti on 5,5 %.

Kaupungin vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu lauta- ja johtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen 27.2.2006 antamiin talousarvion ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin sekä 7.12.2004 antamiin suunnittelun yhteisiin lähtökohtiin. Laatimisohjeissa edellytettiin, että lauta- ja johtokunnat laativat talousarvioehdotuksen sopeuttamalla toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit kestävän tulopohjan mukaiselle tasolle annetun raamin mukaisesti. Euromääräisenä lähtökohtana olivat vuoden 2006 talousarvion taloussuunnitelmaluvut vuodelle 2007, joihin lisättiin palkantarkistuksista ja yleisestä kustannustason noususta aiheutuvat määrärahat. Lisäksi hallintokuntien raamissa huomioitiin toiminnan muutoksista johtuvat lisäykset niiltä osin kuin ne olivat tiedossa laatimisohjeiden valmistelun aikana.

Talousarvion yleisperusteluissa todetaan, että kansainvälisen talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus näyttää kasvaneen. Poliittiset jännitteet ovat lisääntyneet ja kansainvälisen kysynnän kasvu on vaimenemassa.

Euroalueella talouskasvu nopeutui vuoden 2006 alussa. Talouskasvu on aikaisempaa laaja-alaisempaa ja tukeutuu nyt myös kotimaiseen kysyntään. Viimeaikainen epävarmuuden lisääntyminen voi kuitenkin hidastaa talouskasvua, mutta kasvun hidastuminen Yhdysvalloissa ei kovin nopeasti heijastune euroalueelle.

Suomessa viimeaikainen kokonaistuotannon kasvu jatkuu vuonna 2007 vakaana, mutta hidastuen. Talouskasvun nopeutuminen ja työllisyystilanteen koheneminen ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa Suomessa. Vuonna 2007 kuntatalous lähenee tasapainoa, mutta jäänee niukasti alijäämäiseksi.

Myös Helsingin seudun tuotanto on viime aikoina kasvanut. Sekä kunnallis- että yhteisöverotuloihin on Helsingissä odotettavissa nousua, joskin Helsingin verotulojen kasvuprosentti uhkaa jäädä heikommaksi kuin maassa keskimäärin. Verotuloja arvioidaan Helsingin vuoden 2007 talousarviossa kertyvän 4,3 % vuoden 2006 ennustetta enemmän ja 7,9 % enemmän kuin vuoden 2005 tilinpäätöksessä. Helsingin vuoden 2007 vuosikate mukaan lukien liikelaitokset on 16,9 milj. euroa parempi kuin vuoden 2006 talousarviossa.

Yhtenä painopistealueena Helsingissä on edelleen hallinnon kehittäminen. Kaupungin hankintatehtävien organisointia tehostetaan ja yhteishankintoja keskitetään nykyisestä. Kilpailuttamisen periaatteet uusitaan.

Vuoden 2007 talousarvioon sisältyy Helsingin kaupungin yhteisstrategiat samansisältöisinä kuin ne esitettiin vuoden 2006 talousarvion yleisperusteluissa. Yhteisstrategiat osoittavat painopisteet valtuustokaudeksi 2005 - 2008. Yhteisstrategioiden tarkoituksena on nostaa pääkaupunkiseutu maailmanluokkaan kilpailukykyisenä, hyvän palvelutason ja kaupunkiympäristön keskuksena.

Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovaksi eräksi talousarviossa voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Toiminnallisia tavoitteita voidaan myös määritellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee sitä, että esimerkiksi määrärahaa ei voi ylittää ilman kaupunginvaltuuston päätöstä.

Talousarviossa on bruttobudjetoituja ja nettobudjetoituja yksiköitä. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä bruttobudjetoiduilla yksiköillä on menojen yhteissumma. Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on varjostettu.

ESITTELIJÄ

Talousarvio 2007

Kaupunginkirjaston talousarvio on kaupunginvaltuustoon nähden sitova käyttötalousosassa menojen yhteissumman osalta sekä investointiosassa luvun ao. kohdan osalta. Toiminnan osalta sitoviksi on määritelty vuosittaisten aukiolotuntien määrä, 87 000 tuntia ja käyntien yhteismäärä, 12 000 000. Käynteihin lasketaan asiakaskäynnit ja verkkokäynnit.

Kaupunginkirjaston vuoden 2007 talousarvio on menojen osalta 30 967 000 euroa ja tulojen osalta 2 661 000 euroa. Toimintakate on

-28 306 000 euroa ja tilikauden tulos -29 826 000 euroa. Käyttöomaisuuden poistomääräraha on 1 520 000 euroa. Irtaimen omaisuuden perushankintoja varten on kaupunginkirjaston talousarviossa

1 250 000 euron määrärahat.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ehdotus vuoden 2007 talousarvioksi oli vahvistetun raamin mukainen, 30 577 000 euroa. Lisäksi lautakunta esitti raamin ulkopuolisena eränä lisättäväksi 644 000 euroa kaupunginkirjaston talousarvioon. Tästä 245 000 euroa oli tarkoitettu työajan pidentämiseen osalle henkilökuntaa, 150 000 euroa aineistomäärärahan korottamiseen ja 249 000 euroa Kohtaamispaikka@lasipalatsi – hankkeen rahoittamiseen. Näillä perusteilla kaupunginkirjaston kokonaisesitys vuoden 2007 talousarvioksi oli 31 221 000 euroa.

Vahvistettu talousarvio (30 967 000 euroa) sisältää 140 000 euroa aineistomäärärahan korottamiseen ja 250 000 euroa työajan pidentämiseen osalle henkilökuntaa. Sen sijaan talousarvioon ei sisälly raamin ulkopuolisena esitettyjä Kohtaamispaikka-hankkeen menoja. Näihin rahoitusta on haettu innovaatiorahastolta.

Käyttömenojen kasvu vuoden 2006 talousarvioon verrattuna on 1 679 000 euroa, mikä merkitsee 5,7 prosentin korotusta. Tulotavoitetta on vuoteen 2006 verrattuna vähennetty 158 000 euroa, 5,6 %, koska keskuskirjastotehtäviä varten maksettava valtionavustus maksetaan keskushallinnolle.

Kaupunginkirjaston käyttömenojen osuus Helsingin kaupungin vuoden 2007 tuloslaskelman toimintamenoista on 0,89 %.

Asukasta kohden toimintamenot 2007 ovat 55,25 euroa, kun ne vastaavasti vuoden 2006 talousarviossa ovat 52,40 euroa/asukas.

Tulot ovat 4,75 euroa/asukas, 5,04 euroa vuonna 2006. Toimintakate asukasta kohden on -50,51 euroa, kun se vastaavasti vuonna 2006 on -47,36 euroa. Toimintakate merkitsee sitä, paljonko kirjastotoiminnasta jää Helsingin kaupungin katettavaksi asukasta kohden vuodessa.

Kaupunginkirjaston laatima vuoden 2007 talousarvion käyttösuunnitelma on esityslistan tämän asian liitteenä.

Toimintaympäristö ja toiminnalliset tavoitteet

Kaupunginkirjaston tehtävä perustuu kirjastolakiin, joka velvoittaa kuntia tarjoamaan kirjastopalveluja. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen toiminnasta ja rahoituksesta. Kirjastotoimintaan saadaan valtionosuutta. Lisäksi Helsinki saa erillisen valtionavustuksen, koska Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona.

Kirjaston perustehtäviin kuuluu tarjota ihmisille yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Kirjastolaki säätelee kirjastopalvelujen maksullisuutta. Lain mukaan kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukolainat ovat maksuttomia. Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Erityisestä syystä maksu, joka muuten määrättäisiin suoritteen omakustannusarvoa vastaavaksi, saadaan määrätä tätä korkeammaksi.

Kaupunginkirjaston visio ”Rajaton kirjasto, sivistyksen ja elämysten lähde elämänkaaren kaikissa vaiheissa” korostaa kirjastotoiminnan sisällöllistä merkitystä monipuolisena sivistyksen ja elämysten tarjoajana. Kirjasto tarjoaa välineitä henkiseen hyvinvointiin ja vapaa-ajan käyttöön, mutta tukee myös harrastuksissa, opiskelussa ja työhön liittyvissä haasteissa.

Kaupunginkirjasto osallistuu omalta osaltaan kaupungin yhteisstrategioiden toteuttamiseen. Kaupunginkirjasto kehittää palvelukokonaisuuksia asiakaslähtöisesti, on osallisena pääkaupungin kirjastojen yhteistyössä ja tarjoaa mahdollisuuden käyttää kirjastopalveluja yli kuntarajojen, ehkäisee omalta osaltaan syrjäytymistä, vahvistaa seudun innovatiivisuutta ja helsinkiläisten sekä oman henkilöstönsä osaamista sekä huolehtii palvelujensa tuottamisesta kustannustehokkaasti.

Asiakaslähtöisyys ja pitkäaikaisen asiakassuhteen strategia

ovat keskeisessä asemassa palvelujen kehittämisessä: sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään, eri asiakasryhmien palvelutarpeet otetaan entistä paremmin huomioon ja tarjotaan asiakkaille monikanavapalveluja kuntarajat ylittäen.

Pääkaupunkiseudun kirjastot (HelMet-kirjasto) ovat tehneet yhteistyötä jo 30 vuotta. Käytössä on yhteinen kirjastojärjestelmä, kirjastokortti, käyttösäännöt ja pääosin yhteneväiset maksut sekä HelMet-aineistotietokanta, joka on verkkokirjaston suosituin palvelu. Seudun yhteistyössä ollaan astumassa uuteen vaiheeseen: väljistä yhteistyömuodoista ollaan siirtymässä yhä enemmän tietoisiin politiikkoihin, valintoihin ja toimintatapoihin sekä yhteisten resurssien hyödyntämiseen.

Keskeisiä hankkeita ovat yhtenäisen aineistorahan vähimmäistason varmistaminen, yhteinen aineiston hankintajärjestelmä sekä kirjastojen logististen prosessien kehittäminen ja toimintojen keskittäminen.

Pääkaupunkiseudun kirjastot pyrkivät yhtä suureen ja yhteneväisin perustein määriteltyyn aineistorahaan, joka ensi vaiheessa on 5 euroa/asukas. Uuden määrittelytavan mukaan aineistorahaan lasketaan vain aineiston hankintahinta, ei palveluja eikä sidontatarvikkeita. Vuoden 2007 talousarvioehdotuksessa tavoitteeksi asetettiin 4,50 euroa/asukas, mikä nyt toteutuu. Tämä merkitsee aineistorahoissa 9,5 prosentin (0,39 euron) lisäystä asukaskohtaisessa määrärahassa vuoteen 2006 verrattuna. Korotuksesta huolimatta pääkaupunkiseudun kirjastojen asukaskohtainen aineistomääräraha on maan alhaisimpia ja sijoittuu vuoden 2005 tasolla seitsemänneksi huonoimmalle sijalle.

HelMet -kirjaston yhteinen aineiston hankintajärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2007 ja aineiston yhteisen lajittelukeskuksen perustamisesta tehdään päätös.

Talousarviovuonna ja parina seuraavana vuonna toteutetaan vuosittain useita kirjastologistiikan edistämisen ja itsepalvelun lisäämiseen liittyviä hankkeita ja palvelualueiden uudistamisia. Näiden myötä tilavuokrat kasvavat, kun tehdyt tilainvestoinnit peritään käyttäjiltä korotetun vuokran muodossa. Vuonna 2007 on tarkoitus hankkia useisiin kirjastoihin lajitteleva palautusautomaatti ja tehdä tässä yhteydessä palvelualuemuutoksia.

Myös muita vuokria lisääviä hankkeita on vireillä, mm. lähiörahaston turvin toimintansa aloittaneesta Myllypuron lehtisalin tilojen vuokraamisesta saattaa aiheutua kirjastolle lisäkustannuksia, kun lähiöprojektitoiminta loppuu vuoden 2006 lopussa ja osa mukana olleista hallintokunnista luopuu tiloista.

Henkilökunnan työajan pidennykseen saadun budjettilisäyksen turvin toteutetaan vuoden 2007 aikana vaiheittain 70 - 80 henkilön työajan pidentäminen.

Kaupunginkirjaston palkitsemisohjelmaan 2006 - 2008 kuuluu osana tulospalkkiojärjestelmän käytön jatkaminen keskeisenä ryhmäpalkitsemisen muotona. Vuoden 2007 talousarvioon sisältyy 544 000 euron tulospalkkiovaraus.

Määrärahalisäysten vuoksi kirjaston toista sitovaa tavoitetta, aukiolotunteja, on talousarvion valmistelun yhteydessä lautakunnan ehdotukseen verrattuna korotettu 2000 tunnilla, ja se on vahvistettu 87 000 tunnin suuruiseksi.

Tiliryhmäkohtainen talousarvion tarkastelu

Käyttömenot

Toimintamenoista palkkoihin ja palkkioihin on osoitettu 14 062 000 euroa. Uusia virkoja ja toimia ei ole esitetty. Tiliryhmä sisältää 400 000 euron tulospalkkiovarauksen.

Henkilöstösivumenoihin (5 145 000 e) on laskettu pakolliset eläke- ja muut henkilöstösivumenot, joiden laskentaprosenttina on käytetty 35,96 % bruttopalkoista. Lisäksi on varattu erilliset määrärahat yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen ennakkomaksuja varten. Tiliryhmä sisältää edellä mainittuun tulospalkkiovaraukseen liittyvät

144 000 euron henkilöstösivumenot.

Palvelujen ostoihin on osoitettu 3 221 000 euron määrärahat mm. tietotekniikka-menoihin, posti- ja telepalveluihin, koulutus- ja matkustuspalveluksiin sekä lyhytaikaisten sijaisten ostoon Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä. Tiliryhmään sisältyy osa aineiston käsittelymenoista, 0,30 euroa/asukas.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat- tilille on osoitettu 3 113 000 euroa, josta aineistohankintoihin on osoitettu 2 522 066 euroa, 4,50 euroa/asukas.

Tilille on lisäksi varattu määrärahoja energian ostoihin ja kaluston sekä muiden tarvikkeiden hankintaan.

Avustukset -kohta sisältää 12 000 euron määrärahat kaupunginkirjaston henkilökuntakerhon avustamiseen, mm. työhyvinvoinnin edistämistarkoituksiin.

Vuokrat, 5 395 000 euroa, sisältävät toimitilojen, siviilipalvelusmiesten ja palvelussuhdeasuntojen vuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä muut vuokrat. Vireillä on Tilakeskuksen vuokraamien toimitilojen vuokrasopimusten uudistaminen. Uusituissa vuokrasopimuksissa sisäinen vuokra jaetaan erikseen pääomavuokraan ja erikseen ylläpitovuokraan. Osa vuokrasopimuksista on jo uusittu, työ jatkuu. Uudistus ei vaikuta vuokratasoon.

Pääkirjaston remontti valmistui kesäkuussa 2006 ja vuokraa korotettiin tästä syystä 1 eurolla/m2/kk, mikä merkitsee noin 120 000 euron menolisäystä vuodessa. Lisäys vaikuttaa täysimääräisenä vuonna 2007. Myös Pohjois-Haagan kirjastossa kuluvana vuonna toteutettu remontti nostaa vuokraa. Vuokriin on laskettu 1,3 % korotus vuodelle 2007.

Vuokrissa ei ole voitu resurssien niukkuuden vuoksi varautua lajittelevien palautusautomaattien käyttöönotosta ja palvelualueiden uudistamisesta aiheutuviin vuokrankorotuksiin eikä Myllypuron lehtisalin mahdollisiin lisävuokriin. Vuoden 2007 alkupuolella valmistuu Töölön palvelualueuudistus -hanke, ja tästä aiheutuvaksi vuokran lisäykseksi vuositasolla on saatu sovittua 4 400 euroa. Vuonna 2007 valmistuu myös mm. Vuosaaren vastaava hanke.

Osa Myllypuron lehtisalin kanssa samoissa tiloissa toimineista Myllypuron lähiöprojektiin osallistuneista hallintokunnista aikoo luopua tiloista, kun projekti päättyy vuoden 2006 lopussa. Kaupunginkirjastolle on esitetty, että se ottaisi käyttöönsä osan vapautuvista tiloista. Lisätiloista aiheutuisi noin 10 000 euron lisäkustannus vuodessa. Kohteesta neuvotellaan Tilakeskuksen kanssa. Sen sijaan talousarviosta on voitu osoittaa osalle vuotta rahoitus Kirjasto 10:n käytössä olevien tilojen lisäämiseen noin 100 neliöllä, jonka vaikutus vuonna 2007 on noin 7000 euroa.

Toimitilojen vuokrista kaupungin sisäisten vuokrien osuus on 91 % ja näiden osuus on 15 % toimintakuluista.

Muita toimintakuluja varten on varattu 19 000 euroa.

Käyttötulot

Tuloarvio sisältää opetusministeriöltä haettavat harkinnanvaraiset valtionavustukset ulkomaalaiskirjastotoimintaa varten ja Kirjastot.fi - verkkopalveluhankkeeseen, kansainväliseen toimintaan ja erilaisiin OPM:n rahoittamiin tietoyhteiskuntahankkeisiin. Näihin on budjetoitu 415 000 euroa.

Myyntitulot (269 000 euroa) koostuvat asiakasmaksuista kuten kopio- ja tulostemaksuista sekä kuntien ja kuntayhtymien maksuista. Myyntituloissa on varauduttu siihen, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri edelleen maksaa kirjastolle korvauksen laitoskirjastotoiminnan järjestämisestä Lasten ja Nuorten sairaalassa. Tuloja saadaan myös muilta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoilta, jotka korvaavat Helsingin kaupunginkirjastolle yhteisesti käyttämiensä asiantuntijoiden menoja. Kaupunginkirjasto saa korvauksen kaupungin kuuden viraston yhteisen työsuojelupäällikön ja esimiesten sekä asiantuntijoiden työsuojeluvaltuutetun kuluista.

Maksutuotot (571 000 euroa) sisältävät lähinnä aineiston varausmaksut ja käyttökorvaukset, joihin kirjataan mm. aineistokorvaukset.

Muihin toimintatuloihin (1 295 000 euroa) sisältyvät aineiston myöhästymismaksut ja ns. vanhojen saatavien (1.1.1997 - 28.2.2002 lainattu aineisto) perintätapaukset, jotka kokonaisuudessaan on siirretty perimistoimiston hoidettaviksi ja osa näistä on jo tuloutettu. Jälkiperintään jääneiden tapausten tulouttaminen täydentää kirjaston tuloja.

Kirjaston asiakastuloista aineiston varausmaksutulot ovat viime aikoina kasvaneet, kun taas myöhästymismaksut ovat jonkin verran pienentyneet.

Investointimenot

Irtaimen omaisuuden hankintaan on osoitettu 1 250 000 euroa, 100 000 vähemmän kuin on esitetty. Käytettävissä olevista määrärahoista 500 000 euroa on tarkoitettu tietotekniikkahankintoihin, 260 000 euroa kirjastojen kuluneisuuden torjuntaan ja ergonomiahankintoihin ja 360 000 euroa lajittelevien palautusautomaattien hankintaan ja palvelualueiden uusimiseen. Kirjastojen turvalaite- ja työajanseurantalaitteiden hankkimiseen on varauduttu yhteensä 80 000 eurolla. Vireillä olevaan HelMet -kirjaston yhteisen aineistonlajittelukeskuksen perustamiseen on varattu 50 000 euroa.

Tietotekniikkahankintoihin sisältyy mm määrärahoja kirjastojen laiteympäristön ja ohjelmistojen uudistamiseen ja kehittämiseen.

Suoritteet 2007

Lainatavoite on edelleen 10 miljoonaa. Asiakas- ja verkkokäyntejä seurataan edelleen erikseen, mutta käyntien yhteismäärä, 12 miljoonaa, on vahvistettu toiseksi kaupunginkirjaston toiminnallisista sitovista tavoitteista. Asiakaskäyntien määräksi on arvioitu 6,3 miljoonaa ja verkkokäyntien määräksi 5,7 miljoonaa. Toinen sitova tavoite on edelleen vuotuisten aukiolotuntien määrä, joka on vahvistettu 87 000 tunniksi.

EHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä liitteen mukaisen kaupunginkirjaston vuoden 2007 käyttösuunnitelman.

Kirje Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Pesonen Ritva, talouspäällikkö, puhelin 3108 5510

LIITE

Vuoden 2007 talousarvion käyttösuunnitelma

VUODEN 2007 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOJEN YLITYS

Kklk

Vuoden 2006 talousarvion noudattamisohjeissa todetaan, että mikäli hallintokunnalla on loppuvuoteen siirtyviä investointihankkeita, joiden seuraavalle vuodelle siirtyvä rahoitustarve on selvinnyt vasta vuoden 2007 talousarvioehdotuksen käsittelyn jälkeen, hallintokunta voi tehdä määrärahan ylitysesityksen tälle hankkeelle vuonna 2007. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2006. Ylitysesitys on tehtävä vuoden 2006 loppuun mennessä.

Irtaimen omaisuuden hankintoihin on vuoden 2006 talousarviossa osoitettu 1 350 000 euron määräraha. Kaupunginvaltuusto on 23.1.2006 myöntänyt 450 000 euron ylitysoikeuden edellisenä vuonna toteutetun vastaavan suuruisen säästön vuoksi. Irtaimen omaisuuden hankintoihin käytettävissä olevasta 1 800 000 euron määrärahasta arvioidaan vuonna 2006 jäävän käyttämättä 335 000 euroa, jota säästöä vastaava ylitysoikeus tulisi myöntää vuoden 2007 talousarvioon.

Esitetystä 335 000 euron ylitysanomuksesta 130 000 euroa kohdistuu kaupunginkirjaston tietotekniikkahankintoihin, 125 000 euroa kirjastojen kalustamiseen ja varustamiseen liittyviin hankintoihin ja 80 000 euroa logistisiin hankintoihin.

Osa tietotekniikkaan liittyvistä määrärahoista jää vuonna 2006 käyttämättä, sillä HelMet -kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) yhteiseen käyttöön tulevan hankintajärjestelmän tarjouskilpailu käynnistyi myöhemmin kuin oli suunniteltu ja järjestelmä toimitetaan vuoden 2007 aikana.

Myös osa kirjastojen kalustamiseen ja varustamiseen osoitetuista määrärahoista jää vuonna 2006 käyttämättä hankkeiden toteutuksessa tapahtuneiden myöhentymisten vuoksi. Säästöä vastaava ylitys, 125 000 euroa, käytetään pääkirjaston ja Pohjois-Haagan kirjaston remontin jälkeisen kalustuksen ja varustuksen loppuunsaattamiseen sekä Töölön ja Vuosaaren kirjastojen lajittelevien palautusautomaattien hankintaan ja palvelualuemuutoksesta johtuviin kalustemuutoksiin.

Vuoden 2006 talousarvioon sisältyy 80 000 euron varaus HelMet-kirjastojen yhteisen lajittelukeskuksen perustamiseen. Lajittelukeskuksen kehittämissuunnitelma on valmisteilla ja päätös jatkotoimenpiteistä tehdään vuonna 2007.

EHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee esittää, että kaupunginkirjasto voisi ylittää kaupunginkirjaston käyttöön vuodelle 2007 talousarviokohdalle 809 19 osoitetun irtaimen omaisuuden määrärahan yhteensä 335 000 eurolla.

Kirje kaupunginhallitukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Pesonen Ritva, talouspäällikkö, puhelin 3108 5510

KESKUSTAKIRJASTON TARVESELVITYKSEN HYVÄKSYMINEN

Kklk

Kaupungin tilainvestointien organisointi on muuttunut 1.1.2005 alkaneen kiinteistövirastoon perustetun tilakeskuksen myötä. Toimitilainvestointien määrärahat eivät enää tule hallintokuntien vaan tilakeskuksen käyttöön. Kaupunginhallituksen 20.12.2004 hyväksymien, tilahankkeita koskevien käsittelyohjeiden mukaan hankkeista tehdään ensin tarveselvitys käyttäjähallintokunnan toimesta. Sen jälkeen tilakeskus laatii hankesuunnitelman, joka viedään yli 5 milj. euron hankkeissa kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Mikäli valtuusto päättää hyväksyä hankesuunnitelman, tilakeskus tilaa varsinaisen suunnittelun ja toteutuksen. Hankkeen eteneminen edellyttää myös hankkeen rahoituksen ja yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa suoritettua sijoituspaikan varmistamista ennen suunnittelun käynnistymistä.

Tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan tarveselvitys sisältää hankkeen tarpeellisuuden perustelut, perustiedot hankkeen laajuudesta, alustavista kustannuksista ja hankkeen aikataulutavoitteen. Tarveselvityksessä esitetään hankkeen alustava tilaohjelma, tilojen mahdolliset erityiset vaatimukset, alustava kustannusennuste ja alustava vuokralaskelma. Käyttäjähallintokunta hyväksyy tarveselvityksen. Hyväksytty tarveselvitys toimitetaan tilakeskukselle hankesuunnittelua ja rakentamisohjelman laatimista varten. Tarveselvityksen tavoitteet ja vaatimukset tarkennetaan suunnitteluohjeiksi hankesuunnittelussa.

Kaupungin suuret tilahankkeet ohjelmoidaan taloussuunnitelmassa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.

ESITTELIJÄ Ajatus kaupungin ydinkeskustaan tarvittavasta suuresta yleisestä kirjastosta, Keskustakirjastosta, syntyi 1990-luvun lopulla Kampin ja Töölönlahden maankäytön muutoksista ja rakentamisen suunnittelusta käydystä keskustelusta. Keskustakirjasto on hankkeen työnimi, joka viittaa uuden kirjaston toivottuun keskeiseen sijaintiin aivan kaupungin ydinkeskustassa.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on pitänyt Keskustakirjaston tarvetta vireillä vuodesta 2000, jolloin se omalta osaltaan hyväksyi hankkeesta alustavan hankesuunnitelman. Siitä lähtien kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vuosittain sisällyttänyt keskustakirjastohankkeen taloussuunnitelmaehdotuksensa pääomatalouden rakennushankkeisiin sen viimeisille vuosille.

Vuoden 2005 alussa keskustakirjaston asia nousi uudestaan esille kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa. Kokouksessaan 8.3.2005 lautakunta päätti antaa kaupunginkirjastolle tehtäväksi laatia ja tuoda lautakunnan käsittelyyn kaupungin vuonna 2004 muutettujen tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukainen uudistettu tarveselvitys. Keskustakirjaston tarveselvitys on tämän toimeksiannon mukaisesti nyt lautakunnan käsiteltävänä. Keskustakirjaston tarveselvitys, päivätty 27.11.2006, on esityslistan tämän asian liitteenä.

Keskustaan sijoittuvan kirjaston tarkoituksena on tuoda kirjastopalvelut sinne, missä ihmiset liikkuvat. Pasilaan sijoitettu pääkirjasto jatkaa Pasilan ja lähialueiden asukkaiden kirjastona, koko verkon tukipalvelujen tuottajana ja hallinnollisena keskuksena. Osa pääkirjaston yleisöpalvelutoiminnoista siirretään keskustakirjastoon. Muita keskustakirjastoon siirtyviä toimintoja ovat Kirjasto 10:n ja kohtaamispaikka@lasipalatsin palvelut. Vaikka keskustakirjasto koostuu monesta jo olemassa olevasta osiosta, tarkoitus on nimenomaan luoda uusia uria aukovaa kirjastotoimintaa.

Keskustakirjasto on hankkeena herättänyt laajaa julkista kiinnostusta jo valmisteluvaiheessa sekä erilaisten tahojen yhteydenottoja sekä hankkeen ideoimiseksi että siihen liittymiseksi. Keskustakirjastohankkeesta on mahdollisuus luoda monimuotoinen, erilaisia yhteistyötahoja käsittävä koko kaupungin kärkihanke, joka osaltaan toteuttaa kaupungin yleistä kehittämistavoitetta pyrkiä maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskukseksi.

Keskustakirjastolle ennustetaan vilkasta käyttöä: lainausten ennustetaan nousevan 1,5 miljoonaan lainaan vuodessa ja kävijöitä arvioidaan tulevan noin 1,5 miljoonaa vuodessa, noin 5000 päivittäin.

Keskustakirjaston alustava tilaohjelma on 9680 m² hyötypinta-alaa ja 12 000 m² vuokranmaksun perusteena olevaa huoneistoalaa sekä rakennettavaa bruttoalaa 14 000 m². Olennaista tilaohjelmassa ovat aineistojen vaatimien reilun 4300 neliön tilojen lisäksi runsaat asiakkaiden käytössä olevat oleskelu-, työskentely- ja tapahtumatilat, ”aulaksi” kutsuttu 3800 neliön alue. Tiloja varataan erikseen erilaisille käyttäjäryhmille; lapsille, nuorille ja aikuisille, mutta myös limittäisiä tiloja perheille, aikuisille ja lapsille yhdessä. Eri tarkoituksiin varatut tilat muodostavat omia vyöhykkeitään tilojen kudoksessa; kirjojen tilat, oppimistilat, mediamaailma, hiljaisuuden tilat, seikkailu- ja satutilat, tapahtumatilat, studiot ja pajat.

Tilaohjelmasta rakennusvirastossa heinäkuussa 2006 laskettu perustamisoloiltaan Töölönlahden kaupungin tonttien perustamisoloihin vertautuva kustannusarvio on 43,1 miljoonaa euroa (alv. 0 %). Keskustakirjaston käynnistämisessä tarvittavien kertaluontoisten hankintojen kustannusarvio on 7,1 miljoonaa euroa. Toistuvista pääasiassa huoneisto- ja henkilöstömenoista sekä aineistohankinnoista aiheutuvista kuluista johtuva jatkuva käyttökustannusten lisäys kaupunginkirjaston talousarvioon on 6,1 miljoonaa euroa.

Kaupunginkirjaston laatimassa tarveselvityksessä Keskustakirjaston aikatauluksi esitetään hankkeen toteuttamista niin, että hankkeen rakentamisesta tehtäisiin kaupungin päätös arkkitehtuurikilpailun jälkeen kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlavuonna 2010 ja rakennus valmistuisi Helsingin pääkaupungiksi tulon juhlavuonna 2012. Tällöin hanke tulisi vuonna 2007 ottaa kaupungin rakennusohjelmaan kaudelle 2008 – 2012 toteutettavaksi kauden viimeisinä vuosina. Rahoitusta tarvittaisiin hankesuunnitteluun ja arkkitehtuurikilpailun valmisteluun jo vuonna 2008 alkaen. Koko rahoitustarve ja rahoituksen ajoitus riippuvat hankkeen kokonaisuuden sisällöstä ja toteutustavasta.

EHDOTUS Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä Keskustakirjaston tarveselvityksen ja lähettää sen kiinteistöviraston tilakeskukselle valmisteltavaksi ja edelleen ehdotettavaksi kaupungin talonrakennuksen investointiohjelmaan.

Kirje kiinteistöviraston tilakeskukselle.

Lisätiedot:
Aaltonen Hanna, erikoissuunnittelija, puhelin 3108 5502
Berndtson Maija, kirjastotoimen johtaja, puhelin 040-551 7335

LIITE

Keskustakirjaston tarveselvitys

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSIÄ

Kklk

1 Khs 30.10.2006/1325 § päätti, että kaupunginvaltuuston 25.10.2006 pitämän kokouksen päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön.

2 Khs 6.11.2006/1349 § päätti pitää vuoden 2006 viimeisen kokouksensa maanantaina 18.12.2006 kello 16.00 ja vuoden 2007 ensimmäisen kokouksensa maanantaina 8.1.2007 kello 16.00.

3 Khs 6.11.2006/1353 § päätti, että kaupunginvaltuuston 1.11.2006 pitämän kokouksen päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön.

EHDOTUS

Merkittäneen tiedoksi ja noudatettavaksi.

VUODEN 2006 TALOUSARVION TOTEUTUMISTA KOSKEVA 4. ENNUSTE TILANTEESTA 30.11.2006, ERÄIDEN MÄÄRÄRAHOJEN VÄLISET SIIRROT JA YLITYSESITYS VUODELLE 2007

Kklk

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti lautakunnalle on annettava neljännesvuosittain talousarvion toteutumisennuste. Lautakunnan tulee lähettää asiasta pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen mukaan ryhtyä. Kuluvan vuoden neljäs ennuste tullaan kirjaamaan talous- ja suunnittelukeskuksen keskuskirjanpidon edellyttämään järjestelmään määräpäivään 15.12.2006 mennessä.

Kulttuuriasiainkeskuksen, Savoy-yksikön ja Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan, yhteisöjen tukemisen, avustusten teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille ja investointiosan talousarvion seurantaraportit tilanteesta 1.1. – 30.11.2006 sekä talousarviovuoden toteutumisennusteet ovat esityslistan liitteenä.

./.

KULTTUURIASIAINKESKUS (TATILI 3 17 01)

Kulttuuriasiainkeskuksen 8 981 000 euron käyttömenoista on käytetty 7 670 800 euroa (85,4 %).

Käyttötuloja kulttuuriasiainkeskukselle on kertynyt 703 000 euroa (TA 591 000 euroa, 119,0 %).

Vuoden 2006 talousarvion noudattamisohjeissa todetaan, että määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä kaupungin taloustilanteen vuoksi mahdollisuuksia ylityksiin ei ole. Toiminta on suunniteltava siten, että talousarvioon merkitty määräraha varmasti riittää. Valvontavastuu kuuluu määrärahan käyttäjien ja käytöstä vastaavien henkilöiden ohella virastopäälliköille sekä lauta- ja johtokunnille.

Jos määräraha ei riitä tai tarvitaan kokonaan uusi määräraha, lauta- tai johtokunnan on ennen määrärahan loppumista tehtävä perusteltu esitys määrärahan korottamisesta.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on esittänyt kokouksessaan 18.10.2006 143 § kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyisi määrärahaylityksenä 97 000 euroa kulttuuriasiainkeskuksen vuoden 2006 talousarvion käyttömenokohtaan (TATILI 3 17 01) erillishankkeisiin saadun ylitulon verran. Näitä ovat mm. Taikalamppu, The Baltmed Exchange, Monita, EFAH, Kultus, Pick Yuval ja Urbact –projektit.

Lisäksi kulttuuriasiainkeskus toteuttaa useita erillisprojekteja, joihin saadaan rahoitusta EU:lta.

Vuoden 2006 talousarviossa on kulttuuriasiainkeskuksen tuloissa ja menoissa varauduttu ulkopuolisin varoin rahoitettavaa toimintaa varten yhteensä 45 000 eurolla, Mikä toteutunee.

Viraston talousarviossa oli varattu kulttuuritalo Sandelsin vuokraan määräraha. Sandels valmistuu vasta vuoden 2007 alussa, joten tästä määrärahasta säästyy 50 000 euroa. Kulttuuriasiainkeskus ehdottaa, että lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että tämä 50 000 euroa siirrettäisiin talousarviotililtä 3 17 01 Kulttuuriasiainkeskus talousarviotilille 3 17 06 Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa, menolajille Palkat.

Sitovista toiminnallisista tavoitteista kulttuuriasiainkeskuksessa on toteutunut lasten ja nuorten taidekasvatuskursseja 1 037 (TA 950 kpl, 109,2 %), kulttuuri- ja taidetilaisuuksia 1 343 (TA 1 100 kpl, 122,1 %) sekä tilojen vuokrausta ulkopuolisille 701 (TA 750 kpl, 93,5 %). Lisäksi näyttelyitä on järjestetty 105 (TA 110 kpl, 95,4 %).

Sitovat toiminnalliset tavoitteet tultaneen saavuttamaan.

SAVOY-YKSIKKÖ (TATILI 3 17 02)

Savoy-yksikön toimintakatteeksi vuoden 2006 talousarviossa on vahvistettu –762 000 euroa. Toteutuma 30.11.2006 mennessä on –685 000 euroa (89,9 %), tulot 380 900 euroa ja menot 1 065 900 euroa. Menot ja tulot jäänevät 40 000 euroa tavoitteesta.

Savoy-yksikössä sitovista toiminnallisista tavoitteista on toteutunut kulttuuri- ja taidetilaisuuksia 251 (TA 160 kpl, 156,9 %) ja tilojen vuokrausta ulkopuolisille 160 (TA 140 kpl, 114,3 %). Näyttelyitä on järjestetty 1 (TA 10 kpl). Suoritteet tulevat täyttymään. Näyttelyitä ei enää kirjata, koska ne pidetään teatterin aulassa, jolloin kävijät ovat samoja.

AVUSTUKSET (TATILIT 3 17 03, 3 17 04)

Yhteisöjen tukemiseen on käytetty 8 288 900 euroa määrärahan ollessa 8 559 000 euroa (96,8 %). Määräraha tullaan käyttämään loppuun.

Vuoden 2006 talousarvion avustusliitteessä (liite 1) kohdassa kulttuuritoimi, yhteisöjen tukemiseen tarkoitetulta talousarviotililtä 3 17 03, on vahvistettu

- Pakilan musiikkiopistoyhdistykselle 178 000 euron avustus, josta 36 900 euroa korkoihin ja lyhennysten maksamiseen,

- Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistykselle 162 000 euron avustus, josta 33 000 euroa korkoihin ja lyhennysten maksamiseen.

Kaupungin lainasta aiheutuvat korot ja lyhennykset arvioi ja laskuttaa kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Korkotaso on kuluvan vuoden aikana noussut ennakoitua nopeammin. Korkoihin ja lyhennysten maksamiseen varattu määräraha ylittyy Pakilan musiikkiopiston osalta 2 242,97 euroa ja Käpylän Musiikkiopiston Kannatusyhdistyksen osalta 1 145,49 euroa.

Kulttuuriasiainkeskus esittää, että talousarviotililtä 3 17 03 Yhteisöjen tukeminen kohdasta Muut avustukset (talousarvion avustusliite1) siirretään 3 388,46 euroa seuraaviin liitteen kohtiin

-Pakilan musiikkiopistoyhdistyksen korkoihin ja lyhennysten maksamiseen varattuun määrärahaan 2 242,97 euroa lisäyksenä (yhteensä 39 142,97 euroa) ja

-Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistyksen korkoihin ja lyhennysten maksamiseen lisäyksenä 1 145,49 euroa (yhteensä 34 145,49 euroa).

Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille varatusta 10 838 000 eurosta on käytetty 10 335 900 euroa (95,4 %). Määräraha tullaan käyttämään loppuun.

KANSAINVÄLINEN KULTTUURIKESKUS CAISA (TATILI 3 17 06)

Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan käyttömenoista 1 660 000 eurosta on 30.11.2006 käytetty 1 554 300 euroa (93,6 %).

Kansainväliselle kulttuurikeskus Caisalle käyttötuloja on kertynyt 89 200 euroa (TA 76 000 euroa, 117,4 %).

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on kokouksessaan 18.10.2006 143§ päättänyt esittää viraston ehdotuksesta kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa (TATILI 3 17 06) voisi ylittää vuoden 2006 käyttötalousarvion toimintamenot Infopankki-hanketta varten saadun ylitulon verran yhteensä 8 000 eurolla.

Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan (TATILI 3 17 06) menot ylittyvät arviolta 50 000 eurolla. Virasto esittää, että kulttuuri- ja kirjastolautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyisi 50 000 euron siirron kulttuuriasiainkeskuksen talousarviotililtä 3 17 01 Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan talousarviotilille 3 17 06 menolajille Palkat.

Ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan tuloissa ja menoissa on varauduttu 20 000 eurolla. Tämä rahoitus on saatu Infopankki-hankkeelle.

Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa kulttuuritilaisuuksia ja juhlia on toteutunut 363 (TA 200 kpl, 181,5 %), asiakaspalveluita, kokouksia ja muita tilaisuuksia 203 (TA 300 kpl, 67,7 %), näyttelyitä 30 (TA 25 kpl, 120,0 %) ja kursseja 37 (TA 30 kpl, 123,3 %).

INVESTOINTIOSA (8 09 20)

Irtaimen omaisuuden perushankintaan varatusta 220 000 eurosta on käytetty 22 900 euroa (10,4 %). Tästä määrärahasta on varattu 50 000 euroa uuden tietojärjestelmän hankintaprojektiin ja 25 000 euroa Malmitalon äänentoistojärjestelmän, 20 000 euroa Savoy-teatterin ja 25 000 euroa Kanneltalon teatteriteknisten laitteiden hankintaan. Teatteritekniikan hankintoja pyritään siirtämään vuodelle 2007, koska organisaatiouudistuksen myötä virastossa aloittaa tekniikan esimies, jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida teatteritekniikan hankinnat.

Tietojärjestelmän hankinta käynnistyy arvioitua myöhemmin, koska virasto päätti kesällä 2006 tehdä hankinnan yhteistyössä liikuntaviraston kanssa. Kulttuuriasiankeskus ehdottaa, että lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Irtaimen omaisuuden perushankintatililtä (8 09 20) voitaisiin siirtää 110 000 euroa vuodelle 2007.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee merkitä kulttuuriasiainkeskuksen vuoden 2006 neljännet määrärahan seurantaraportit ja talousarvion toteutumisennusteet tiedoksi.

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että talousarviotililtä 3 17 01 Kulttuuriasiainkeskus, menolajilta Vuokrat, siirrettäisiin 50 000 euroa Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan talousarviotilille 3 17 06 menolajille Palkat.

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Irtaimen omaisuuden hankintatililtä (8 09 20) voitaisiin siirtää ylityksenä vuodelta 2006 110 000 euroa vuodelle 2007.

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että talousarviotililtä 3 17 03 Yhteisöjen tukeminen kohdasta Muut avustukset (talousarvion avustusliite1) siirretään 3 388,46 euroa seuraaviin liitteen kohtiin

- Pakilan musiikkiopistoyhdistyksen korkoihin ja lyhennysten maksamiseen varattuun määrärahaan 2 242,97 euroa lisäyksenä (yhteensä 39 142,97 euroa) ja

- Käpylän musiikkiopiston kannatusyhdistyksen korkoihin ja lyhennysten maksamiseen lisäyksenä 1 145,49 euroa (yhteensä 34 145,49 euroa).

Kirje talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Timonen Pekka, kulttuurijohtaja, puhelin 169 3590
Kontiokorpi Outi, hallintopäällikkö, puhelin 169 2529
Kajantie Marianna, Kulttuuritoimen apulaisjohtaja, puhelin 169 2386
Maula Johanna, johtaja (Caisa), puhelin 169 3915
Närhi Tapani, johtaja (Savoy-teatteri), puhelin 169 3946
Tyrväinen Marja-Elina, Kehittämispäällikkö, puhelin 169 3591

LIITTEET	Liite 1	Seurantaraportti
	Liite 2	Toteutumisennuste Kulke

POHJOIS-HELSINGIN MUSIIKKIOPISTON TOIMINNAN RAHOITUSTA KOSKEVAT KIRJEET

Kklk

Joukko Pohjois-Helsingin musiikkiopiston lähiympäristöön kuuluvia henkilöitä (oppilaiden vanhempia, opettajia ja työntekijöitä) on lähettänyt kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle selvityspyynnöt koskien opiston toiminnan rahoittamista (liitteenä).

Pohjois-Helsingin musiikkiopiston asioita on viime vuosina käsitelty kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa normaalien avustuskäsittelyjen lisäksi useissa eri kokouksissa. Viimeksi Pohjois-Helsingin Musiikkiopiston lisäavustusanomusta käsiteltiin 18.10.2006 yhdessä Luoteis- ja Keski-Helsingin musiikkiopistojen lisäavustusanomusten kanssa.

Lakisääteisten musiikkioppilaitosten avustamismalli ja sen uudistaminen

Kaupungin tuki taideoppilaitoksille on kuluvaan vuoteen asti ollut sidoksissa toteutuneisiin talouslukuihin: julkinen tuki (valtion + kaupungin avustus) ei ole saanut ylittää 70 % menoista. Julkisen tuen kokonaisarvioinnilla on tasapainotettu oppilaitosverkostossa epätasaisesti toteutuvaa valtionosuutta.

Lakisääteisten taideoppilaitosten opistojen avustukset vahvistetaan valtuuston talousarviossa. Avustuksiin ei useaan vuoteen ole pystytty tekemään ns. indeksitarkistuksia. Julkisen tuen osuus onkin jäänyt keskimäärin huomattavasti alle mainitun 70%:n ollen vuonna 2005 keskimäärin n. 65%. Kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa menojen hallinta on ollut oppilaitosten selviämisen elinehto.

Alla olevasta taulukosta selviää Pohjois-Helsingin musiikkiopiston ilmoittamien menojen ja julkisen tuen kehitys vuosilta 2002 -2005.

Pohjois-Helsingin MO

menot julkinen tuki

2002 959 844 73%

2003 1 051 277 70%

2004 1 161 790 63 %

2005 1 320 703 57%

Tällä ajanjaksolla 2002-2005 menojen kasvu on Pohjois-Helsingin musiikkiopiston kohdalla ollut 27%, kun se lakisääteisten musiikkiopistojen osalta keskimäärin oli 15%. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston julkisen tuen osuus on näin vastaavasti laskenut muita nopeammin.

Keskimääräinen julkinen tuki on vuonna 2002 ollut kaikilla musiikkioppilaitoksilla keskimäärin 71% ja vuonna 2006 65%. Tämä osoittaa, että keskimäärin musiikkioppilaitokset ovat onnistuneet taloutensa tasapainottamisessa hyvin. Varjopuolena on ollut lukukausimaksujen nouseminen kohtuuttomasti.

Tavoitteellinen taideopetus Helsingissä

Kulttuuriasiainkeskuksessa toteutettiin talven 2005–2006 aikana ensimmäistä kertaa laaja tutkimus tavoitteellisesta taideopetuksesta Helsingissä. Tärkeimmät tutkimustulokset olivat, että

* Taideopetus on helsinkiläisille lähes kaksi kertaa valtakunnallista keskihintaa kalliimpaa, mikä vaikuttaa oppilasrakenteeseen.

* Osallistuminen taideopetukseen jakaantuu epätasaisesti kaupunkirakenteessa siten, että Itä/Koillis-Helsingissä, uusilla alueilla ja kaupungin reuna-alueilla osallistuminen on vähäisintä.

* Helsingin tuki oppilaitoksille on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä, valtakunnallisesta sekä muun pääkaupunkiseudun tasosta. Kuntien keskimääräinen tuki oppilaitoksille on 34%, Helsingissä 23% kuluista.

* Helsingin oppilaitokset toimivat valtakunnallisessa vertailussa kustannustehokkaasti. Helsingissä annetun oppitunnin tuotantokustannus vastaa valtakunnallista keskitasoa.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pyysi tutkimuksesta ja sen toimenpide-ehdotuksista lausunnot kaikilta siihen osallistuneilta taideoppilaitoksilta sekä neuvotteli alan muiden toimijoiden kanssa. Lähes kaikki oppilaitokset puolsivat oppilaitosten avustamisen kehittämistä jatkossa tuntiperusteisen mallin pohjalta.

Tutkimuksessa ilmenneiden avustamisen epäkohtien korjaamiseksi kulttuuriasiainkeskus on esittänyt oppilaitosten avustusten määräytymiseen avustusuudistusta vuodelle 2008.

Oppilaitosten taloudelliset toimintaedellytykset ovat tutkimuksen jälkeen kuluvana vuonna kiristyneet entisestään, kun uudet työehtosopimukset nostavat oppilaitoksissa erityisesti nuorten, pätevien opettajien palkkakuluja 5 – 10 % jo vuonna 2006.

Useat lakisääteiset musiikkioppilaitokset ja eräät muut taidekoulut ovatkin kääntyneet lisäavustusanomuksillaan kulttuuritoimen puoleen uuden työehtosopimuksen ja siihen liittyvän palkkaremontin aiheuttaneiden lisäkustannusten vuoksi. Moni oppilaitos tekee vuonna 2006 huomattavan alijäämäisen tilinpäätöksen ja useassa koulussa on lomautusuhkat.

Pohjois-Helsingin musiikkiopisto teki 8.9.2006 ensin 42 000 euron ja sittemmin vielä (20.10.2006) 39 900 euron lisäavustusanomukset.

Vuodet 2007-2008

Helsingin kaupunginvaltuusto on 15.11.2006 vahvistanut vuoden 2007 talousarvion ja sen avustusliitteessä yksittäisten musiikkioppilaitosten avustukset. Vuodelle 2007 vahvistetun raamin rajoissa oli mahdotonta toteuttaa lukukausimaksujen alentamista tai toiminnan laajamittaista alueellista tasoittamista. Opetusta pyrittiin kuitenkin lisäämään ja ohjaamaan huonoimmin katetuille kaupungin alueille.

Pienet korotukset saivat koillisilla sekä reuna-alueilla toimivat musiikkioppilaitokset (1 000-2 500 euroa). Suurimman korotuksen sai Pohjois-Helsingin musiikkiopisto (lisäys 10 000 e). Pohjois-Helsingin musiikkiopiston avustuksen korotus oli suunnitteilla olevan avustusuudistuksen suuntainen.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on esittänyt vuoden 2008 avustusraamiin 700 000 euron määrärahan taideopetukseen liittyvän uuden avustusjärjestelmä toteuttamiseksi. Jos pyydetyt taloudelliset edellytykset mallin toteuttamiseksi voidaan turvata, kaupunki avustaa jatkossa lakisääteisiä oppilaitoksia oppituntiperusteisesti. Avustus perustuisi kaupungissa keskimäärin toteutuvaan oppitunnin hintaan tietyn laskukaavan mukaisesti.

Järjestelmä parantaisi myös Pohjois-Helsingin musiikkiopiston rahoitustilannetta.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee antaa Marjo Penin allekirjoittamasta selvityspyynnöstä esittelyyn perustuvan vastauksen.

Kirje Marja Penille.

Lisätiedot:
Tyrväinen Marja-Elina, Kehittämispäällikkö, puhelin 169 3591

LIITE

Pohjois-H:gin musiikkiopiston liite as 3

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN VAHVISTAMINEN

Kklk

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vahvistettavaksi on valmisteltu kolme niistä taiteen perusopetuksen 15 opetussuunnitelmista, jotka toimitettiin kulttuuriasiainkeskukseen 1.11.2006 mennessä. Vahvistettavana ovat Resonaarin musiikkikoulun musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma, Helsingin aikuisopiston aikuisten kuvataiteen opetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma sekä (ehdollisesti) Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Mustin teatterin laajan oppimäärän opetussuunnitelma.

Taiteen perusopetusta käsiteltiin laajemmin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan 22.11.2006 kokouksessa.

Opetussuunnitelmaansa ovat tässä vahvistamassa kolme hyvin omaperäistä oppilaitosta. Helsingin aikuisopisto tarjoaa aikuisille, esimerkiksi ammatillisia tavoitteita omaaville, kahden vuoden tiivisopetusjakson. Resonaari tekee uraauurtavaa työtä musiikin erityispedagogiikan, esim. kehitysvammaisten opettamisen kehittämisessä. Helsingissä ei toimi Mustin lisäksi muita pelkästään musiikkiteatteri-ilmaisuun erikoistuneita oppilaitoksia. Kaikki valmistellut oppilaitokset kehittävät toimintaansa oppilaslähtöisesti ja/tai ajan tarpeiden mukaisesti.

Kouluista ja opetussuunnitelmista ja opetukselle asetetuista kriteereistä on tarkemmin liitteessä.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä:

Helsingin aikuisopiston taiteen perusopetuksen kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman.

Musiikkikoulu Resonaarin taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman.

Opetussuunnitelmat ehdotetaan tarkistettavaksi määrävälein. Oppilaitosten tulee pyydettäessä toimittaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle taiteen perusopetuksen lakien ja asetusten mukaista toteutumatietoa toiminnastaan toimintakertomuksin tai vastaavin raportein.

Lisäksi lautakunta päättänee hyväksyä Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Mustin laajan opetussuunnitelman ehdolla, että se toimittaa ennen lautakunnan kokousta siltä pyydetyt lisätiedot.

Kirje Helsingin aikuisopistolle, Musiikkikoulu Resonaarille ja Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Mustille.

Lisätiedot:
Sariola Reetta, tutkija, puhelin 160 3591
Tyrväinen Marja-Elina, Kehittämispäällikkö, puhelin 169 3591

LIITE

Opetussuunnitelmat as. 4

PRODUKTIOT 2006 JA AVUSTUSPÄÄTÖSTEN DELEGOINTI KULTTUURIJOHTAJALLE

Kklk

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee edellisten vuosien tapaan valtuuttaa kulttuurijohtajan tekemään päätöksiä ja yhteistyösopimuksia vuoden 2006 tilittämättä ja jakamatta jäävistä avustuksista (3 17 03) vuoden 2006 aikana. Päätökset tehdään kulttuurijohtajan päätösluetteloon.

Tiedoksi kulttuurijohtajalle, kulttuuriasiainkeskuksen kirjanpitoon, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Lindman Jaana, kulttuurituottaja, puhelin 169 3598

KULTTUURITOIMEN TALOUSARVIOAVUSTUKSET VUODELLE 2007

Kklk

Yleistä

Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 15.11.2007 vahvistanut kaupungin vuoden 2007 talousarvion. Sen avustusliitteessä on vahvistettu lakisääteistä valtiontukea saavien teattereiden ja tanssiteattereiden, joidenkin orkesterien ja museoiden sekä kaupungin tiloissa toimivien taidelaitosten avustukset. Jo vahvistetut avustukset on merkitty liitteessä keltaisella.

Muilta osin jako on kulttuuri- ja kirjastolautakunnan harkittavissa kevään valmistelun pohjalta siten, että tarvittaessa myös muuttuneet olosuhteet voidaan ottaa huomioon.

Avustusjaosto käsitteli vuoden 2007 talousarvioavustuksia keväällä kokouksessaan 22.5.2006 ja lautakunta kokouksessaan 7.6.2006.

Muutokset kulttuuri- ja kirjastolautakunnan käsittelyn jälkeen

Kaupunginkanslian käsittelyvaiheessa Umo:n kohdalta poistettiin korot ja kuoletukset (38 000 e). Vastaava summa on lisätty Helsingin kaupunginteatterin tilitysvuokra-avustuksiin.

Helsingin Taidehallin tulevan peruskorjauksen avustamiseen on kaupunginkansliassa lisätty 175 000 euroa edellyttäen, että valtio osallistuu peruskorjaukseen vähintään vastaavan suuruisella avustuksella.

Kohtaan yhteisöjen tukeminen lisättiin 150 000 euroa jaettavaksi lautakunnan vahvistamalla tavalla.

Avustuksiin teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille (TA-tili 3 17 04) lopullisesti varattu määräraha vuodelle 2007 on 9 109 000 milj.e.

Yhteisöjen tukemiseen (TA-tili 3 17 03) määräraha on 10 911 000 euroa.

Kulttuuritoimelle vahvistettu avustusraami vuodelle 2007 on täten yhteensä 20 020 000 euroa.

Avustusjaosto käsitteli avustuksia 21.11.2006 udelleen kaupungin talousarvion vahvistuttua.

Erityishankkeet

Erityishankkeiksi vuodelle 2007 ovat Korjaamon kulttuurikeskuksen käynnistäminen sekä Circus Helsingin sirkustilojen vuokraaminen Pasilan konepajalta osana sirkustaiteen kehittämistä ja innovatiivisen kaupunkirakenteen luomista. Erityiskohteita ovat myös festivaalien kehittämiseen vuoden 2006 päätettävän strategian varattu festivaalirahasto sekä lisätuen ohjaaminen taidekasvatukseen Koillis- Helsinkiin ja kaupungin reuna-alueille.

Lakisääteiset ammattiteatterit

Valtio on päättänyt myöntää teattereiden 2008- 2010 valtionosuuksiin yhteensä n. 30%:n indeksitarkistukset, joilla paikataan aiempaa kustannustason nousua. Pääsääntöisesti ammattiteattereiden kaupungin avustuksiin vuodelle 2007 ei ehdotettu tarkistuksia.

Kevään avustuskierroksen jälkeen Ryhmäteatteri on lokakuussa 2006 ostanut aiemmin mm. teatterikorkeakoulun näyttämönä toimineen tilan Helsinginkadulta. Rakennuksen omistaa tytäryhtiönsä välityksellä Helsingin kaupunki.

Tila on nyt perusteellisessa peruskorjauksessa. Teatteri pyrkii neuvottelemaan valtiolta peruskorjausavustusta ja kaupungilta avustusperusteista lainaa. Vajaan kolmanneksen peruskorjauskuluista (716 000 euroa) teatteri maksaisi itse.

Kulttuuriasiainkeskus toteaa, että peruskorjauslainan (200 000 e) myöntäminen vuodelle 2007 saattaa budjettivuoden tässä vaiheessa olla vaikeaa. Kulttuuriasiainkeskus selvittää mahdollisuuksia talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Mikäli kaupungin lainan myöntäminen osoittautuu mahdolliseksi, lautakunta päättänee puoltaa lainaa. Vuodelle 2008 lautakunta päättänee puoltaa Ryhmäteatterille avustusperusteista lainaa tarkempien laskelmien perusteella.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan harkittavissa on, minkälaisia muita tukitoimia, esim. ammattiteattereiden erityishankkeille tarkoitetusta 100 000 euron määrärahasta, se voi osoittaa uuden teatterin käynnistämiselle. Tilaa tulevat vierailunäyttämönä käyttämään Ryhmäteatterin lisäksi ainakin Kom -teatteri ja Q-teatteri.

Teatterilain ulkopuoliset ammattiteatterit

Tässä esittelyssä mainitaan vain ne hakijat, joiden toiminnassa ja/tai rahoituksessa on ilmennyt muutoksia kevään 2006 valmistelun jälkeen. Ryhmässä on voitu toteuttaa pieniä tasokorotuksia talousarvioneuvotteluissa kulttuuri- ja taideyhteisöille osoitetun lisämäärärahan turvin.

Osuuskunta Kapsäkin Eläintarhan huvilan tilaa koskeva vuokrasopimus siirtyy vuoden 2007 alusta kaupungilta teatterin nimiin. Huvilan vuokra on huomioitu avustuksessa.

Klockriketeatern rf jakaa Unga Teaternin kanssa Diana-salia Erottajalta. Tilassa tehdään lähiaikoina peruskorjaus. Vuokraneuvotteluissa Spondan, Unga Teaternin ja Klockriketeaternin kanssa osapuolten näkemykset ovat keväästä lähentyneet toisiaan ja teatterit ovat jäämässä Diana-näyttämölle. Klockriketeaternin tilakustannukset nousevat maaliskuusta 2007 lukien n. 25% , minkä lisäksi tilojen peruskorjauksesta aiheutuu muita ylimääräisiä kuluja. Teatterin avustukseen ehdotetaan tehtäväksi tasokorotus.

KokoTeatteri täyttää 10 vuotta syksyllä 2007. Aktiiviselle tanssi- ja teatteriesitysten näyttämöksi muotoutuneelle Koko-teatterille ehdotetaan tasokorotusta. Koko -teatterin kävijämäärä on kasvanut tasaisesti. Kaupungin tuki/kävijä on vertaisryhmän pienin. Myös kaupungin rahoitusosuus on ryhmän pienimpiä. Koko teatterin avustusta on nostettu.

Teatteri Avoimet Ovet – tekee korkeatasoista ohjelmistoa ja on pitkään pyrkinyt lakisääteisen valtionavun piiriin. Teatterille ehdotettiin jo keväällä pientä korotusta.

Takomon julkinen tuki korkea. Teatteritila on nyt remontoitu ja suunnitteilla on mielenkiintoinen ohjelmisto mm. Kristian Smedsin kanssa. Teatteri täyttää 10 vuonna 2006. Teatterin toimintaedellytykset jatkaa itsenäisenä ryhmänä ratkennevat vuoden 2007 aikana.

Todellisuuden tutkimuskeskus ehdotetaan pidettäväksi vielä kulttuuriyhteisön avustuksissa.

Universum – on neljän helsinkiläisen teatterin yhteishanke (Aurinkoteatteri, Teater Mars, Sirius Teatern ja Teatteri Venus). Yleisömäärät nousseet (2 153 v 2004 ja 3 100 v 2005). Ryhmän kaupungilta saama tukiprosentti on vertaisryhmästään matalin. Avustukseen ehdotettiin jo keväällä pientä korotusta.

Koti- ja kansainvälisissä kilpailuissa menestynyt sirkuskoulu Circus Helsinki on tehnyt vuokrasopimuksen Pasilan VR:n makasiineilla sijaitsevasta hallitilasta. Tilaa voivat käyttää kouluopetuksen ohella myös ammattilaisryhmät. Vuokratuki ohjataan Circus Helsingin kautta, jolle on merkitty vastaava avustuskorotus.

Cirko – Uuden Sirkuksen keskus – on uuden sirkuksen yhteiselin, joka ajaa sirkustaiteen etuja, myöntää ryhmilleen produktiotukea, hankkii tiloja ja järjestää vuosittaisen nykysirkuksen festivaalin. Cirko ryhmineen on kansainvälisesti hyvin verkottunut.

Opetusministeriön kanssa on sovittu, että Cirkoa kehitetään vastaisuudessa myös Sirkuksen tiedotuskeskuksena. Cirkon kolmen vuoden starttiraha Suomen kulttuurirahastolta (70 000 e/vuosi) päättyy vuonna 2006. Cirkolle ehdotetaan tasokorotusta osittain kattamaan kulttuurirahaston päättyvää rahoitusta.

Tanssitaide

Tanssiteatteri Hurjaruuthin, Zodiak Presentin ja Tero Saarinen Company (Into Liikkeessä) avustukset vahvistettiin budjettikirjassa.

Tanssiteatteri Rollon esitykset ovat pääosin muualla Suomessa: 76 esityksestä 25 Helsingissä. Myös Nomadi esiintyy pääosin muualla Suomessa ja ulkomailla. Ryhmien avustukset suhteutetaan ryhmän toimintaan Helsingissä.

Musiikkioppilaitokset, yleistä

Kulttuuriasiainkeskuksessa toteutettiin talven 2005–2006 aikana ensimmäistä kertaa laaja tutkimus tavoitteellisesta taideopetuksesta Helsingissä. Tärkeimmät tutkimustulokset olivat, että

* Taideopetus on helsinkiläisille lähes kaksi kertaa valtakunnallista keskihintaa kalliimpaa, mikä vaikuttaa oppilasrakenteeseen.

* Osallistuminen taideopetukseen jakaantuu epätasaisesti kaupunkirakenteessa siten, että Itä/Koillis-Helsingissä, uusilla alueilla ja kaupungin reuna-alueilla osallistuminen on vähäisintä.

* Helsingin tuki oppilaitoksille on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä, valtakunnallisesta sekä muun pääkaupunkiseudun tasosta. Kuntien keskimääräinen tuki oppilaitoksille on 34%, Helsingissä 23% kuluista.

* Helsingin oppilaitokset toimivat valtakunnallisessa vertailussa kustannustehokkaasti. Helsingissä annetun oppitunnin tuotantokustannus vastaa valtakunnallista keskitasoa.

Tutkimuksessa ilmenneiden avustamisen epäkohtien korjaamiseksi kulttuuriasiainkeskus on esittänyt oppilaitosten avustusten määräytymiseen avustusuudistusta vuodelle 2008.

Oppilaitosten taloudellisten toimintaedellytysten ovat kuluvana vuonna kiristyneet entisestään, kun uudet, työehtosopimukset nostavat oppilaitoksissa nuorten opettajien palkkakuluja jo vuonna 2006 5-10 %.

Useat lakisääteiset musiikkioppilaitokset ja eräät muut taidekoulut ovat kääntyneet lisäavustusanomuksillaan kääntyneet kulttuuritoimen puoleen uuden työehtosopimuksen ja siihen liittyvän palkkaremontin aiheuttaneiden lisäkustannusten vuoksi. Moni oppilaitos tekee vuonna 2006 huomattavan alijäämäisen tilinpäätöksen ja useassa koulussa on lomautusuhkat.

Vuoden 2007 raamin mukaisilla avustuskorotuksilla on mahdoton toteuttaa lukukausimaksujen alentamista tai toiminnan laajamittaista alueellista tasoittamista. Opetusta on pyritty kuitenkin lisäämään ja ohjaamaan huonoimmin katetuille alueille.

Uudet yhteistyömuodot

Kevään jälkeen on Espoon ja Vantaan kesken jatkettu tiivistä yhteistyötä koskien taiteen perusopetuksen edellytyksiä ja sen kuntayhteistyötä. Käynnissä on selvitystyö koskien opetustilojen käytön maksuja. Espoossa kaupunki osoittaa oppilaitoksille tilat veloituksetta. Koulujen luokkatilojen iltakäytöstä maksetaan nimellinen runsaan 3 euron tuntimaksu, joka sisältää alv:n. Myös Vantaa tarjoaa oppilaitoksille opetustilat veloituksetta.

Opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen ja taloussuunnittelukeskuksen kesken ollaan juuri selvittämässä, voidaanko Helsinkiin luoda muuta pääkaupunkiseutua vastaava järjestelmä.

Espoossa taideoppilaitokset saavat vuosittain indeksitarkistuksen kattamaan kustannustason nousua. Vuodelle 2007 yleinen korotus on 2.2%. Näin meneteltäessä kustannustason nousun vaikutus ei pääse kasautumaan eikä toiminta kriisiytymään.

Lakisääteiset musiikkiopistot ja konservatoriot

Vuonna 2005 oppilaitoksissa on opiskellut 7 641 oppilasta.

Lakisääteisten musiikkiopistojen avustukset vahvistettiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ehdotuksen mukaisina kaupungin budjettikirjassa.

Pienet korotukset saivat koillisilla sekä reuna-alueilla toimiville musiikkioppilaitoksille esitettiin korotusta pieniä avustuksiin 1 000-2 500 eurolla. Suurimman korotuksen sai Pohjois-Helsingin musiikkiopisto, jonka talous vuonna 2005 oli alijäämäinen 158 049 euroa. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston avustuksen korotus on suunnitteilla olevan avustusuudistuksen suuntainen.

Muut musiikkioppilaitokset

Kaupungin harkinnanvaraisen avustuksen piirissä olevissa oppilaitoksissa on opiskellut 2 162 oppilasta ja annettu 54 002 opetustuntia

Tämän ryhmän piirissä oleva musiikkiopetus ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Rinnastuksia ja vertailua on tehty sisällöllisesti samankaltaisten koulujen kesken. Eiran, Malmin ja Itäkeskuksen, Kallion, Paavalin ja Töölön musiikkikoulun esitettiin keväällä pientä avustuksen tarkistusta ylöspäin

Uusia hakijoita ovat Meri-Helsingin musiikkiopisto, Resonaari-musiikkikoulu ja Vuosaaren musiikkikoulu.

Oppilaitosten avustamisen painoalueena vuonna 2007 on pidetty opetuksen varmistamista alueilla, joilla osallistuminen taideopetukseen on vähäisempää. Kruununhaassa toimivaa Meri-Helsingin musiikkiopistoa ei ainakaan vielä ehdoteta otettavaksi tuen piiriin, koska koulu toimii alueella, jolla opetustarjonta kattaa yli 20 % ikäryhmästä, kun se heikoimmilla alueilla kattaa alle 3 % (ks. liite 2). Meri-Helsingin kanssa valmistellaan toisenlaista sopimusta sovittavan palvelumuodon ostamiseksi esim. ns. Itäraide –projektissa.

Avustuskaudeksi 2008 valmisteilla olevaan kokonaisavustus-uudistukseen on mahdollista ottaa yhdeksi painoalueeksi yrittäjyyteen kannustaminen ja taideyrittäjyyden lisääminen Helsingissä. Näkökulma olisi Helsingin yhteisstrategioiden mukainen. Kokonaisarvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon esim. kaupungin toiminnasta saamat verotulot.

Taideyritysten toimintaedellytyksiä parantaa osaltaan myös oppilaitoksen hyväksyminen taiteen perusopetuksen piiriin, koska se vapauttaa oppilasmaksut arvonlisäverosta.

Jo keväällä todettiin, että Vuosaaren musiikkikoulu on perustettu syksyllä 2005 eikä sen toiminta täytä vielä avustusten tukemiselle asetettuja määräaikoja. Resonaarin musiikkikoulua ehdotetaan jatkossakin tuettavaksi yhteisöavustuksista

Muu musiikkitoiminta

Myös lakisääteistä valtionosuutta nauttivat orkesterit tulevat saamaan vuosina valtiolta 2008-2010 yhteensä 30%:n indeksitarkistuksen henkilötyövuosien arvoon.

Kaupungin avustamassa ryhmässä on kolme valtionosuutta nauttivaa orkesteria: Umo ja Avanti ja kuudennen kerroksen orkesteri.

Museot

Teattereiden ja orkestereiden ohella lakisääteistä valtionosuutta nauttivat museot tulevat saamaan vuosina valtiolta 2008 - 2010 yhteensä merkittävän indeksitarkistuksen henkilötyövuosien arvoon.

Kaupunki tukee kaupunkikonsernin tiloissa toimivaa viittä valtakunnallista erikoismuseota niiden vuokrien määrällä. Nämä kaikki kuuluvat lakisääteisen valtiontuen piiriin.

Valtakunnallisiin erikoismuseoihin kuuluu myös Arabian vanhoissa teollisuuskiinteistöissä sijaitseva Tekniikan museo. Sen jatkorahoituksen pohjaksi neuvotellaan parhaillaan sopimusta museon, valtion, kaupungin ja teollisuuden järjestöjen kesken.

Museon huono taloustilanne tullee kohentumaan vuosina valtionosuusuudistuksen myötä 2008 - 2010.

Espoossa sijaitsevan Gallen-Kallela –museon talousarvion loppusumma on 606 470 euroa, josta Helsingin kaupungin avustus 4 500 euroa on alle prosentin. Avustamisesta päätettiin jo keväällä luopua.

Kuvataidekoulut ja monitaiteiset oppilaitokset

Helsingin ja Pohjois-Helsingin kuvataidekoulujen avustukset vahvistettiin talousarviossa.

Pukinmäen taidetalo

Vuonna 1989 kansalaisjärjestöpohjaisesti perustettu Pukinmäen taidetalo toimii myös Vuosaaressa, Torpparinmäessä ja Paloheinässä. Opetusta annetaan sirkus-, teatteri- ja kuvataiteessa sekä kuvataiteessa ja musiikissa.

Vuodesta 1999 oppilasmäärä (ja budjetti) on koulun omalla päätöksellä lähes kaksinkertaistunut. Keväällä 2006 oppilaita oli yli 750 ja opettajia 40. Oppilaitoksen talous perustuu oppilailta perittäviin maksuihin.

Kulttuuriasiainkeskuksen tutkimuksen Lasten ja nuorten tavoitteellinen taideopetus Helsingissä (Sariola 2006) mukaan Pukinmäen taidetaloon hakeutuu runsaasti oppilaita pohjoisen, koillisen ja itäisen Helsingin alueilta..

Pukinmäen taidetalon avustusta ehdotetaan nostettavaksi vastaamaan paremmin koulun nykyistä toimintavolyymiä. Koulu sijaitsee taideopetuksen kannalta heikommin katetulla alueilla (Koillis-Helsinki). Taidetalon toiminta ja oppilasmäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Pukinmäen Taidekoulun opetuksen laajennus ei kaikilta osin ole ollut hallittu.

Pukinmäen taidetalon hiljan käsiteltyjen rahoitusongelman syyt koskevat suurelta osin kaikkia oppilaitoksia, taideoppilaitosten toiminnan rahoitus nopeasti vaikeutumassa.

Taidekoulun perusrahoitus on toisaalta niin pieni, ettei se kestä ylimääräisiä, nousevia palkkakuluja. Taideoppilaitoksen toimintaan sisältyy paljon asukkaiden, opiston ja koulun talkootyötä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan juuri Pukinmäen taidekoulun toimialueella taiteen perusopetukseen osallistuvien lasten määrä suhteessa ikäluokkaan kaupungin pienin. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on suunnitellut alueelle tukitoimenpiteitä ja taloudellista vahvistusta vuodelle 2007.

Festivaalit

Vuoden 2007 talousarviossa, kaupunginjohtajan toimialan kohdalla kj:n käyttövaroissa on 0.5 milj. euron määrärahavaraus kaupungin elävöittämiseen mm. juhlaviikkojen järjestämillä erityishankkeilla.

Muut festivaalit, kuin Helsingin juhlaviikot kerättiin keväällä yhdeksi kokonaisuudeksi ja käsiteltäväksi festivaalistrategian valmistuttua syys-kesän 2006 aikana. Festivaalistrategia ei kuitenkaan ole vielä valmistunut, joten varat jaetaan normaalisti yksittäisten hakemusten perusteella.

Baltic Circle –teatterifestivaali jatkaa monivuotisen verkottumisen seurauksena tuotettujen uutta Itämeren alueen teatteria esittelevää joka toinen vuosi toteutettavaa tapahtumaa. Teatterin vuoden 2007 avustusta on eri osapuolten yhteistyöneuvotteluin päätetty nostaa.

DocPoint –festivaali on hyvin lyhyessä ajassa nostanut dokumenttielokuvan suuren yleisön tietoisuuteen ja kasvattanut jatkuvasti yleisömääriä. Sille on ehdotettu pientä korotusta lapsille ja nuorille suunnattujen pedagogisen ohjelman toteuttamiseen.

Helsinki International Film Festival/Rakkautta & Anarkiaa – festivaalin tulevaisuus on edelleen vaarassa. Festivaalin talous on saatu pidettyä tasapainossa säästöin ja valtion lisätuen avulla. Festivaalin julkinen tuki on verrattain pieni sen kävijämäärään (35 000) ja kokonaisbudjettiin nähden. Festivaalin avustukseen ehdotetaan korotusta lapsille ja nuorille suunnattujen pedagogisien ohjelmien toteuttamiseen. .

Juhlaviikkojen yhteydessä toimivan nykymusiikin festivaali Musica Novan sekä Maailman musiikin keskuksen (Etnosoi!-festivaali) avustukset siirretään muu musiikkitoiminta –ryhmästä festivaali-kokonaisuuteen.

Suomen Assitej-keskus ry ehdotetaan otettavaksi avustusten piiriin. Keskus on tuottanut kulttuurivuoden jatkohankkeena kansainvälisen Bravo! –lastenteatterifestivaalin ja tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. (Vantaan kaupunki on varannut talousarvioonsa määrärahan). Keskus tuottaa myös kotimaisen Hurraa! –festivaalin ja tekee yhteistyötä kansainvälisten teatteritoimijoiden kanssa mm. tuomalla ja viemällä esityksiä.

Muu sivistystoimi

Monikulttuurisuustyötä tekevälle Kassandralle on ehdotettu pientä lisärahoitusta Urban rahoituksen päättyessä.

Kulttuuri- ja kirjastotoimen jaettavaksi

Tähän ryhmään on osoitettu 50 000 määräraha festivaalitoimen kehittämiseksi. Varojen tarkemmasta kohdentamisesta päätetään festivaalistrategian valmistuttua.

Vastaava summa 50 000 euroa on varattu myös kulttuuritoimen kehittämishankkeisiin.

Lautakunta päättänee kokouksessaan 5.12.2006 vahvistaa ammattiteattereiden erityishankkeisiin varatun 100 000 euron suuntaamisen perusteista.

Erillinen määräraha 40 000 on varattu Itäraiteen kehittämishankkeisiin kulttuurin keinoin. Näitä voivat yhteistyösopimusten turvin olla esim. ”räätälöidyn” alueellisen taideopetuksen lisääminen Mellunkylän alueella Kontulassa, Kurkimäessä korttelitalolla ja Mellunmäen ostoskeskuksessa. Tämä on samalla kulttuurin osuus vanhojen ostoskeskusten kehittämisohjelmaa.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee jakaa vuoden 2007 talousarvioavustukset avustusjaoston tekemän, liitteenä olevan jakoehdotuksen mukaisesti.

Kirje hakijoille ja tiedoksi talous- ja suunnittelukeskukselle, kulttuuriasiainkeskuksen taloushallintoon ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Tyrväinen Marja-Elina, Kehittämispäällikkö, puhelin 169 3591
Lindman Jaana, kulttuurituottaja, puhelin 169 3598
Kajantie Marianna, Kulttuuritoimen apulaisjohtaja, puhelin 169 2386

LIITE

Kooste 2007

PRODUKTIOAVUSTUSTEN JAKOPERIAATTEET 2007

Kklk

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla on jaettavanaan vuonna 2007 produktioavustuksia 505 600 euroa.

Avustusta voivat anoa helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät tai yhteisöt uusien esittävän taiteen tai ympäristötaiteen produktioiden tuottamiseen Helsingissä. Tukea ei voi anoa valtion tai kaupungin pääasiallisesti ylläpitämien museoiden näyttelyihin tai orkesterien konsertteihin.

Avustusta ei ehdoteta myönnettäväksi produktioille, jotka ovat osa jo tuettavia festivaaleja tai toiminta-avustusta saavan yhteisön ohjelmistossa, ellei toisin ole etukäteen sovittu.

Produktiovaroista ei tueta tallenteita, painotuotteita, opinnäytetöitä tai konsertteja. Tukea ei myöskään ehdoteta alle kolmen esityksen produktioille muuta kun poikkeustapauksissa, eikä anojille joiden työryhmän koko on alle kolme helsinkiläistä ammattitaiteilijaa/teknistä ammattilaista, poikkeuksena kansainväliset esiintyjä/ohjaajavierailut.

Produktianomusten arvioimisessa huomioidaan mm.:

-taiteilijoiden työllistyminen

- esitysten lukumäärä

- monikulttuurisuus (mm. aihe, maahanmuuttajien osallistuminen, esitysten monikielisyys ja työllistäminen)

- vammais- ja muiden erityisryhmien huomioiminen

- esitys/tapahtumapaikka (alueellinen tasa-arvo)

- uusi suomalainen tuotanto

Lisäksi arvioidaan produktioiden sisältöä, vaikuttavuutta, aiheen ajankohtaisuutta, yleisömääriä ja rahoituspohjaa. Myös samankaltaisia produktioita vertaillaan keskenään.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee vahvistaa produktioavustusten jakoperiaatteet ehdotuksen mukaisesti ja ilmoittaa avustuksesta kulttuuriasiainkeskuksen www-sivuilla.

Lisäksi lautakunta päättänee käsitellä produktioavustuksia kevätkaudella 2007 seuraavasti: 24.1., 21.3. ja 30.5.2007 seuraavin painotuksin:

Painotukset % Raami

505 600 e

Aleksanterin teatterin 31.6 160 000 e

vierailut ja Baltia/Venäjä

yhteistyö 31,6 160 000 e

Teatteri 16,8 85 000 e

Sirkus 12,9 65 000 e

Tanssi 15,9 80 600 e

Ympäristötaide/valo 12,9 65 000 e

Kaupunkitapahtumat 9,9 50 000 e

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta edellyttää avustuksen saajia, mahdollisuuksiensa mukaan, käyttämään tiedotuksessaan ja markkinoinnissaan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tunnisteita.

Keskuksella on oikeus käyttää maksutta produktion kuvamateriaalia omassa tiedotuksessaan ja toimintakertomuksessaan. Graafinen ohjeistus toimitetaan päätöskirjeen liitteenä.

Tiedotusmateriaaleista tulee käydä ilmi produktion sopivuus eri vammais- ja muille erityisryhmille. Niistä on myös käytävä ilmi HKL:n liikenneyhteydet tapahtumapaikalle.

Kulttuuriasiainkeskuksella on oikeus periä avustus tai osa siitä takaisin, mikäli avustuksen saaja ei noudata edellä mainittuja ja päätöksen liitteenä olevia avustusehtoja.

Lisätiedot:
Lindman Jaana, kulttuurituottaja, puhelin 169 3598
Kajantie Marianna, Kulttuuritoimen apulaisjohtaja, puhelin 169 2386

PROJEKTIAVUSTUSTEN JAKOPERIAATTEET VUODELLE 2007 JA PÄÄTÖKSENTEON DELEGOINTI

Kklk

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla on vuodelle 2007 varattu projektiavustuksiin 80 800 euroa.

Projektiavustuksia voidaan myöntää helsinkiläisille yhteisöille, asukasyhteisöille sekä puoliammattilais-/harrastajaryhmille taidetapahtumien ja esitysten järjestämiseen sekä kaupunginosien kulttuurihankkeisiin Helsingissä silloin kun niitä ei tueta muista kaupungin varoista.

Jaettavat avustukset tulevat olemaan suuruudeltaan 500 -1 500 euroa riippuen työryhmän ammattimaisuudesta, koosta ja esitysten lukumäärästä.

Vuonna 2007 projektiavustusten käsittelyssä on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajaprojektien ja lapsille suunnattujen projektien tukemiseen. Konserteille ja näyttelyille tukea ehdotetaan myönnettäväksi vain poikkeustapauksissa (esim. teemavuosiin liittyvät ja poikkitaiteelliset tapahtumat).

Anomukset käsitellään tapauskohtaisesti. Avustuksen saaminen edellyttää anojalta tarkkaa etukäteissuunnitelmaa talousarvioineen.

Avustuksia voi hakea mm. kumppanuutta ja verkostoitumista edistävien kulttuuriprojektien ja -tapahtumien tuottamiseen. Eduksi lasketaan pitkäjänteisyys, järjestäjäpohjan laajuus ja paikallisen identiteetin vahvistaminen. Avustukset on tarkoitettu kulttuuritoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa ei myönnetä tallenteisiin, eikä hankkeisiin, joiden pääasiallinen tarkoitus on voiton tuottaminen, mainonta tai muu liiketaloudellinen toiminta. Avustusta ei myönnetä puoluepoliittisiin, uskonnollisiin tai suljettuihin tilaisuuksiin. Hakuaika on jatkuva, sähköisen lomakkeen tulee olla kulttuuriasiainkeskuksessa vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa/ensi-iltaa.

Tiedustelut Minna Roine p. 310 7001, minna.roine@hel.fi tai
avustukset@hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vuosittain oikeuttanut kulttuurijohtajan tekemään projektiavustuksia koskevat päätökset.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä projektiavustusten jakoperiaatteet vuodelle 2007 ehdotuksen mukaisesti.

Avustuksen saajien tulee mahdollisuuksiensa mukaan liittää tiedotus- ja markkinointimateriaaleihinsa kulttuuriasiainkeskuksen tunnus.

Kaikissa tapauksissa avustusten saajien tulee mainita Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskus tapahtuman rahoittajana.

Tiedotustiedoista on käytävä selville projektin sopivuus eri vammais- ja muille erityisryhmille ja niistä on myös käytävä ilmi julkiset liikenneyhteydet tapahtumapaikalle.

Lisäksi lautakunta päättänee, että tukea haetaan vain sähköisellä lomakkeella (www.lomake.fi).

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee oikeuttaa kulttuuripoliittisen osaston osastopäällikön Marianna Kajantien tekemään projektiavustuksia koskevat päätökset. Jaettava summa on 80 800 euroa vuodelle 2007, ellei lautakunta myöhemmin toisin päätä.

Tiedoksi osastopäällikölle, kulttuuriasiainkeskuksen kirjanpitoon, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Lindman Jaana, kulttuurituottaja, puhelin 169 3598
Kajantie Marianna, Kulttuuritoimen apulaisjohtaja, puhelin 169 2386

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA KOSKIEN KOKOUSTILOJEN JÄRJESTÄMISTÄ YHDISTYKSILLE JA PUOLUEOSASTOILLE

Kklk

Kaupunginhallitus on pyytänyt (lausuntopyyntö 2006–2106 / 542) kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta lausuntoa Päivi Lipposen ym. valtuutettujen allekirjoittamasta aloitteesta koskien kokoustilojen järjestämistä yhdistysten ja puolueosastojen käyttöön.

Aloitteen tekijät esittävät, että kaupungin tulisi osoittaa lisää edullisia tai maksuttomia tiloja yhdistysten ja puolueosastojen kokouksien pitämiseksi. Aloitteen tekijöiden näkemyksen mukaan kaupungin yhdistyksiltä tiloistaan perimät vuokrat ylittävät paikoitellen järjestöjen maksukyvyn. Kaupungin toivotaan myös tukevan vanhojen alueiden asukastaloja. Tilojen saatavuuden kannalta kiinnitetään erityistä huomiota Pitäjänmäki – Konala alueeseen, josta varsinaiset asukastilat puuttuvat kokonaan.

Esittelijät:

Kulttuuriasiainkeskus

Kaupungin yleisenä periaatteena on ollut, että kaupungin omistamien tilojen ulkopuolisesta käytöstä peritään vuokraa. Tilavuokrat vaihtelevat hallintokunnittain. Kulttuuriasiankeskus laskuttaa alueellisten toimipisteidensä kokoustiloista 6 – 10,50 euroa tunnilta, johon lisätään arvonlisävero 22 %. Perusteluina maksullisuudelle ovat olleet tilojen käyttö- ja pääomakustannukset sekä valvonta- ja siivouskulut. Kirjalliset vuokrasopimukset ovat myös sitouttaneet vuokralaiset järjestyksen ylläpitoon.

Terve ja Turvallinen Kaupunki – neuvottelukunta sekä eri hallintokunnat tukevat eri tavoin asukastiloja. Päävastuu näiden tilojen ylläpidosta ja rahoituksesta kuuluu ns. kolmannelle sektorille ja paikallisille kiinteistöyhtiöille. Tarkemmin ja kattavammin kulttuuri- ja kirjastolautakunta on lausunut asukastilojen rahoituksesta ja yhteiskäytöstä 10.5.2006.

Länsi-Helsingissä asukastiloja ei Malminkartanon Horisonttia lukuun ottamatta ole. Erilaisia tunnusteluja ja ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Aivan lähitulevaisuudessa asiassa tuskin vielä päästään eteenpäin. Alueilla, joilla kokouksiin sopivia asukastiloja ei ole, on voitava käyttää kohtuuhinnoin kaupungin tiloja.

Paikallinen yhdistystoiminta on tärkeä voimavara alueiden kehittämisessä. On tärkeää, että hallintokuntien alueellisilla yksiköillä on hyvät suhteet paikallisiin järjestöihin. Etenkin asukas- ja kaupunginosayhdistykset järjestävät paljon alueiden kehittämiseen liittyviä avoimia tilaisuuksia ja foorumeita, joihin myös virkamiehet ovat tervetulleita. Avoimesta alueellisesta kehittämisestä ei tule periä tilavuokria. Hallintokunnat resursseineen voivat kumppanuuslähtöisesti olla mukana rakentamassa laajemmin tällaista paikallista vuorovaikutusta.

Luottamukselliset suhteet paikallisiin järjestöihin mahdollistavat sen, että tilojen käyttäjä huolehtii valvonnasta ja jälkien siivouksesta. Sähköiset lukitusjärjestelmät takaavat pääsyn tiloihin virka-ajan ulkopuolella. Siten vuokraajalle ei tule juurikaan ylimääräisiä henkilökustannuksia ja vuokratasoa voidaan alentaa. Tällaista konseptia on kokeiltu kulttuuriasiainkeskuksessa Kurkimäessä hyvällä menestyksellä.

Kaupunginkirjasto

Kaupunginkirjastolla on kokous- ja monitoimitiloja eri puolilla kaupunkia, yhteensä 13 kirjastossa, Länsi-Helsingissä Pitäjänmäen ja Kannelmäen kirjastoissa. Tiloja käytetään ensisijaisesti kulttuuri- ja taidetilaisuuksien sekä luento- ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. Vuokraa peritään lautakunnan 10.5.2006 vahvistamien korvausperiaatteiden mukaisesti 20 euroa tunnilta. Yleinen käytäntö on ollut, ettei vuoraa peritä paikalliselta läheiseltä yhteistyökumppanilta, esim. asukas- tai kaupunginosayhdistykseltä. Vuokraa ei myöskään peritä, mikäli kirjasto on yhtenä tilaisuuden järjestäjänä.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee antaa aloitteesta esitetyn mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Tolvanen Ari, suunnittelija, puhelin 169 3910
Vilkko-Hämäläinen Marja-Liisa, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin 3108 5503

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA KOSKIEN KIRJASTOJEN JA KULTTUURITALOJEN UUDELLEENNIMEÄMISTÄ ALUEELLA VAIKUTTANEIDEN TAITEILIJOIDEN MUKAAN

Kklk

Kaupungin hallintokeskus on pyytänyt 18.10.2006 päivätyllä lähetteellä 2006-2213/459 lausuntoa kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta Päivi Lipposen ym. valtuutettujen allekirjoittamasta aloitteesta, jossa ehdotetaan Helsingin kaupungin kirjastojen ja kulttuuritalojen uudelleennimeämistä alueella vaikuttaneiden taitelijoiden mukaan.

Aloitteessa todetaan, että Helsingissä useilla taloilla on merkkihenkilöiden nimiä, esim. vanhaa oopperaa nimitetään Aleksanterin teatteriksi. Helsingin kirjastot ja kulttuuritalot kantavat lähinnä sijaintialueidensa nimeä, kuten Töölön kirjasto, Laajasalon kirjasto, Malmitalo jne. Kirjastot ja kulttuuritalot voisi nimetä uudelleen alueella vaikuttaneiden kirjailijoiden, runoilijoiden tai taiteilijoiden mukaan. Nimeäminen voisi tapahtua paikallisen osallistumisen ja äänestämisen kautta.

Esittelijät:

Kaupunginkirjasto ja kulttuuriasiainkeskus

On ilahduttavaa, että helsinkiläisten kirjailijoiden, runoilijoiden ja taiteilijoiden tunnetuksi tekemiseen kiinnitetään huomiota.

Helsingin kaupunginkirjaston 36 kirjastosta 35 on nimetty sijaintialueensa mukaan, ja yksi kirjasto - Kirjasto 10 - sijaintialueen postinumeron (Helsinki 10) mukaan. Vallilan kirjaston näyttelytila on nimetty paikallisen runoilijan, Viljo Kajavan, mukaan.

Kirjastojen nimeäminen sijaintialueensa mukaan on luontevaa: se helpottaa kirjaston löytymistä ja korostaa sen paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Myös toisesta kaupunginosasta kirjastoon tulevan tai vieraspaikkakuntalaisen on helppo löytää kirjastoon, kun sen nimi kertoo, mihin kaupunginosaan on suunnattava.

Kulttuuriasiainkeskus ja kaupunginkirjasto katsovat, ettei jo kauan käytössä olleiden ja vakiintuneiden nimien muuttamiseen tulisi ryhtyä. Sen sijaan esim. kirjastoissa olevien kokoontumistilojen nimeämistä paikallisten taiteilijoiden tai muiden merkkihenkilöiden mukaan tulisi sopivan mahdollisuuden tullen harkita. Tällöin kuntalaisten äänen kuuleminen esimerkiksi nettiäänestyksen avulla olisi suotavaa. Myös aivan uusien rakennusten tai toimipisteiden kohdalla voidaan nimikysymystä harkita erikseen.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee antaa aloitteesta esittelyn mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Lehikoinen Sari, johtava tiedottaja, puhelin 3108 5504
Lindman Jaana, kulttuurituottaja, puhelin 169 3598

HELSINGIN KAUPUNGIN AVUSTUSTIETOKANTA JA SÄHKÖINEN ASIOINTI

Kklk

Kokouksessa esitellään lyhyesti kaupungin yhteisen avustusten sähköisen käsittelyjärjestelmä ja sen toteutusaikataulu.

EHDOTUS

Merkittäneen tiedoksi.

Lisätiedot:
Lindman Jaana, kulttuurituottaja, puhelin 169 3598
Rostedt Petri, kustannuslaskija, puhelin 169 3707



Kokousaika	5.12.2006 klo 16.15
Kokouspaikka	Kulttuuriasiainkeskus, kokoushuone
	Simonkatu 3, 00100 Helsinki